Dronelentoja ja varkauksia kuukausittain keskeisissä rakennuksissa Suomessa – taustalla voi olla vain valtio, jota ei voida nimetä vielä

2:07img
Video: Suomi ei ole Venäjän hybridivaikuttamisen ykköskohde
Julkaistu 21.10.2024 19:29(Päivitetty 22.10.2024 15:50)
Toimittajan kuva
Juuso Kääriäinen

juuso.kaariainen@mtv.fi

STT

Suomessa tulee kuukausittain ilmi dronelennätyksiä tai varkauksia, joiden takana vaikuttaa olevan valtiollinen toimija. Asiasta kertoo sisäministeriön poliisiosaston ylijohtaja Tomi Vuori.

Muun muassa kesällä useaan vesitorniin tehdyt murrot antoivat viitteitä, että mukana olisi valtiollinen toimija.

–  Sanotaan näin, että kuukaudessa tulee useita tapahtumia, joille ei ole muuta selitystä kuin se, että siinä on jokin valtiollinen toimija takana, sanoi Vuori sisäministeriön kyberturvallisuutta koskevan taustatilaisuuden yhteydessä maanantaina.

Kyseessä voi olla dronehavainto tai murto lähellä kriittistä infrastruktuuria. Kriittistä infrastruktuuria ovat muun muassa vesi- ja energialaitokset. Vuori kertoo, että havainnot vaikuttavat keskittyvän sellaisten kohteiden läheisyyteen, joissa droneja ei ole nähty aiemmin.

Tekijämaata ei voida tässä tilanteessa nimetä. Venäjän tekemän vaikuttamisen tavoitteena on heikentää lännen yhtenäisyyttä Ukrainan tukemisessa. Venäjä kohdistaa vaikutuksensa ensisijaisesti Euroopan suuriin maihin ja niihin, jotka toimittavat Ukrainalle materiaalitukea.

– Me tuskin olemme minkään valtion ensisijainen kohde, mutta varmaankin moneen EU-maahan kohdistuu kriittisen infran uhkia ja me olemme varautumisen osalta paljon paremmassa kuin moni muu maa, Vuori kommentoi MTV Uutisille.

Ei "loogisia" rikoksia

Varkaudet voivat olla sellaisia, että normaali rikollisuuden logiikka ei selitä niitä, eli merkittävää rahallista hyötyä ei välttämättä ole.

Viranomaiset keräävät havaintoja ja tietoja lennokeista. Vuori kertoo, että havainnot vaikuttavat keskittyvän sellaisten kohteiden läheisyyteen, joissa lennokkeja ei ole aiemmin havaittu.

– Kyllä siinä on merkittävä dronemäärän nousu ja erityisesti juuri hankalien kohteiden lähellä, sanoo Vuori.

Havainnot eivät selity Vuoren mukaan sillä, että yksityiset ihmiset käyttävät lennokkeja enemmän.

Uutta lainsäädäntöä?

Vuori näkee tarpeen muuttaa lennokkeja koskevaa lainsäädäntöä. Nykyinen lainsäädäntö toimivaltuuksineen on pirstaleinen ja osin puutteellinen.

–  Se, pitäisikö lainsäädännössä olla selkeämmät sävelet ikään kuin pysyvistä dronekielloista ja viranomaisten toimivaltuuksista estää tarvittaessa fyysisin keinoin dronella lentäminen, varmaan tulee arvioitavaksi, pohtii Vuori.

Lennokkeihin fyysisesti kajoamiseen tarvittaisiin Vuoren mukaan selkeät valtuudet.

Haasteena on myös se, että lennokit kehittyvät kovaa vauhtia. Kehitystä vauhdittavat entisestään esimerkiksi käynnissä olevat sodat.

Vuori pitää huonona sitä, että Suomessa on tällä hetkellä useita erillisiä lennokkeja koskevia lakeja.

STT oikaisee juttuaan 22.10. kello 15.48: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että Suomessa tulee kuukausittain ilmi dronelennätyksiä tai -varkauksia, joiden takana vaikuttaa olevan valtiollinen toimija. Todellisuudessa ilmi tulee dronelennätyksiä tai varkauksia, eli varkaudet eivät liity droneihin.

Lue lisää: KRP tutkii: Kaksi murtoa ja yksi hälytys vesihuollon kohteisiin Pirkanmaalla – "Ovesta murtauduttiin läpi väkivalloin"

Yle: Tuntemattomat ihmiset yrittävät päästä itärajalla laitoksiin sisään

Asiantuntija: Kuntien infrassa "epämääräistä venäläisiin tahoihin viittaavaa liikehdintää" – ovatko vesihuollon murrot osa tätä?

Tuoreimmat aiheesta

Dronet