Eduskunnassa hiertää yhä se, kuka voidaan merkitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon

Esitys uudesta saamelaiskäräjälaista kaatui viime hallituskauden loppumetreillä perustuslakivaliokunnassa, jossa esityksen käsittely keskeytettiin aikatauluhaasteisiin vedoten. Uuden hallituksen ohjelmassa linjattiin, että esitys annetaan vuoden 2023 loppuun mennessä, kuten tapahtuikin.

Lakiesitys näyttäisi siis etenevän heti hallituskauden alussa.

– Tässä on poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat eduskunnan käsittelylle. Tässä on taustalla hallitusohjelman selkeä kirjaus, meillä oli todella hyvät neuvottelut oikeusministeri Leena Meren (ps.) kanssa, ja hallituksen esitys tuli yksimielisenä eduskuntaan, kertoo saamelaiskäräjien tuore puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi STT:lle.

Lue myös: "Auttakaa meitä": saamelaiset pyytävät apua sosiaalisessa mediassa – tästä kiistassa on kyse

Näkkäläjärvi sanoo ymmärtäneensä, että RKP:lle saamelaiskäräjälain uudistus oli kynnyskysymys hallitukseen lähdölle. Myös kansanedustaja Eva Biaudet (r.) on todennut, että asian kirjaus hallitusohjelmaan yksi puolueen hallitusyhteistyölle asettamista vaatimuksista.

Lapin kansanedustajat kritisoivat

Lain vastustajia on hiertänyt etenkin niin sanotun lappalaiskriteerin poistaminen osana uudistusta. Lappalaiskriteeri määrittelee saamelaiseksi henkilön, joka "on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa".

Saamelaisneuvoston mukaan vuodesta 2011 lähtien korkein hallinto-oikeus (KHO) on vastoin saamelaiskäräjien tahtoa hyväksynyt yhteensä 161 henkilöä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

On mahdollista, että suuri osa näistä henkilöistä jäisi uudistuksen myötä vaaliluettelon ulkopuolelle.

Sama kysymys oli jälleen esillä eduskunnassa keskiviikkona. Perussuomalaisten Lapin vaalipiistä valittu kansanedustaja Sara Seppänen sanoi, että lain sisällä tapahtuvan syrjinnän tunnustamisessa on epäonnistuttu.

Lapin vaalipiin kansanedustajan Heikki Auton (kok.) mielestä käsittelyssä ei saa kiirehtiä.

– Kyse ei ole enempää eikä vähempää kuin koko Euroopan unionin alueen ainoasta alkuperäiskansasta ja ihmisten identiteetistä, mutta myöskin ihmisten elinkeinoista ja toimeentulosta. Tämän vuoksi on kyllä perusteltua, että käsittely on huolellinen eikä siinä millään tavalla nyt sitten kiirehditä, sanoi Autto.

KHO käsittelee valituksia

Lakiesityksestä antaa mietinnön perustuslakivaliokunta, jonka puheenjohtaja on kokoomuksen Heikki Vestman.

– Sitten kun lähdetään muuttamaan lakia, olisi perusteltua, että voimassa olevasta oikeudesta, oikeustilasta, olisi selkeä käsitys. Valitettavasti tähän liittyy tällä hetkellä epävarmuuksia, ja toivon, että kevään aikana olemme tässä viisaampia, sanoi Vestman viitaten KHO:n käsittelyssä oleviin valituksiin.

KHO:ssa on vireillä 102 valitusta, jotka koskevat saamelaiskäräjien hallituksen päätöksiä vuoden 2023 vaalien vaaliluetteloon hakeutuneiden oikaisuvaatimuksiin. Lisäksi on saapunut 51 valitusta saamelaiskäräjien hallituksen päätöksistä vuoden 2023 saamelaiskäräjien vaalituloksen vahvistamisesta.

KHO:n tiedotteen mukaan se pyrkii antamaan päätökset vuoden alkupuoliskolla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää sanoi lähetekeskustelussa, että asian käsittelyssä pitää odottaa oikeuden päätöksiä. Samoilla linjoilla oli kokoomuksen Markku Eestilä.

Lue myös: Saamelaiskäräjälaki kaatui perustuslakivaliokunnassa – Marin ja Henriksson pettyneitä: "Miksi estitte asian etenemisen?"

Saamelaiskäräjien edustajat valittiin nelivuotiskaudeksi