Vaikka perheiden varallisuuserot eivät lyö silmille suomalaisessa koulumaailmassa, se ei silti tarkoita, etteikö köyhyys olisi esillä kouluissakin. Nykykouluissa perheiden erilaiset taustat näkyvät esimerkiksi kouluvälineiden kohdalla. Samoin harrastustoiminta eriarvoistaa lapsia ja nuoria.
– Opettaja yleensä törmää köyhyyteen nimenomaan työvälineiden kohdalla. Meidänkin lukio digitalisoituu ja jokaisella lukiolaisella on suotavaa olla läppäri. Toki koulu avustaa, jos perheellä ei ole varaa, mutta tässä tulee esille näitä eroja, kertoo vantaalaiskoulun opettaja Pekka Peura.
Opettaja Peuran mukaan myös lukiossa käytettävät oppikirjat ja niiden hankkiminen jaottelevat perheitä eri asemaan. Samanlaisia kokemuksia on myös Espoossa.
– Laitteiden lisäksi pääkaupunkiseudulla varallisuuserot näkyvät myös siinä, kun lukiosta lähdetään eteenpäin. Jotkut voivat maksaa useamman tuhannen euron valmennuskursseja, toisilla tähän ei ole varaa. Kyllä tämä on eriarvoistava tekijä, ja varallisuuserot ovat vain kasvamaan päin, arvioi espoolaislukion rehtori Harri Rinta-aho.
Rinta-aho korostaa kuitenkin, että useimmiten nuoret käyttäytyvät kunnioittavasti toisia kohtaan.
– Opiskelijamaailmassa, ja nuoret ylipäätään käyttäytyvät aika vastuullisesti ja viisaasti. Ei suomalaisessa opiskelukulttuurissa ole tapana isotella millään varallisuudella, arvioi Rinta-aho.
Harrastukset voivat luoda alemmuudentunnetta
Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen on sitä mieltä, että köyhyys on nähtävissä kaikilla kouluasteilla.
– Usein varallisuus tai varattomuus tulee esille harrastusten kautta. Lapset ja nuoret tietysti puhuvat paljon toistensa kanssa, mitä harrastetaan ja mitä tehdään, niin siinä se näkyy, Luukkainen sanoo.
Luukkaisen mukaan köyhyys voi johtaa kiusaamiseen, mutta se ei ole kuitenkaan yleistä.
– En sanoisi että se on yleistä. Mutta alemmuudentunnetta voi luoda jo pelkästään se, että ei pysty harrastamaan, vaikka kaverit voi.
Vantaalaisopettaja Pekka Peura arvioi, että kiusaaminen näkyy opettajille vain harvoin.
– Tämä kiusaamiskysymys on iso kysymys erikseen. Meillä tehdään paljon työtä kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi. Kiusaamisen kohdalla vaikeinta on tietysti se, että se harvoin näkyy opettajille asti.
"On huolestuttavaa, jos sanotaan että kiusaamista ei esiinny"
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) painottaa, että suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on siinä, että erilaisista taustoista tulevat lapset ja nuoret opiskelevat yhdessä.
Grahn-Laasosen mukaan tämä takaa kaikille yhtäläisen mahdollisuuden laadukkaaseen koulutukseen.
– Mutta kaikesta huolimatta köyhyyteen liittyvää kiusaamista esiintyy ja varallisuuserot tulevat ilmi nimenomaan laitteiden, vaatteiden ja harrastusten kohdalla.
Ministerin mukaan kiusaamista pitää pystyä torjumaan kaikilla koulutusasteilla.
– On aina vähän huolestuttavaa, jos jossakin koulussa sanotaan, että meillä ei ole kiusaamista. Tutkimukset näyttävät, että kiusaamista valitettavasti esiintyy ja syyt ovat moninaiset. Siksi aikuisten pitää olla herkkiä sen kanssa ja puuttua heti.
Grahn-Laasonen, Luukkainen, Peura ja Rinta-Aho keskustelivat suomalaisesta oppimisesta MTV:n ja Porin SuomiAreena-tapahtumassa.
Katso koko SuomiAreenan ohjelma ja kaikki puhujat osoitteesta suomiareena.fi
Maanantain suorat verkkolähetykset:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.