Valtakunnallinen arviointitutkimus antaa huonoja uutisia peruskoulunsa päättävien nuorten osaamisesta ja suhtautumisesta kouluun.
Yhdeksäsluokkalaisten koulunkäyntiin liittyvät uskomukset ja asenteet ovat muuttuneet huomattavan paljon kielteisemmiksi vuonna 2017 tehtyyn vastaavaan arviointiin verrattuna.
Erityisen paljon on voimistunut usko sattuman merkitykseen koulumenestystä selittävänä tekijänä. Näin ajattelevat aiempaa useammin erityisesti pojat.
Professori Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopistosta näkee taustalla laajemman yhteiskunnallisen ilmiön.
– Esimerkiksi koronapandemia, Ukrainan sodan käynnistyminen ja muutenkin maailman tapahtumat viime aikoina, ne ovat kyllä omiaan ruokkimaan kokemusta siitä, että kaikkiin asioihin ei voikaan itse vaikuttaa, hän sanoo.
Samaan aikaan oppilaiden kokemus siitä, että koulu on hyvä paikka oppimiselle ja siellä opitaan tärkeitä asioita, on heikentynyt.
Yhä useampi oppilas näyttää ajattelevan, ettei asioita tarvitse osata itse, koska tieto löytyy helposti "googlaamalla".
– Koulussa opitaan nimenomaan oppimaan, siellä opitaan ajattelemaan, siellä opitaan soveltamaan sitä omaa osaamistaan. Sitä ymmärrystä pitäisi lisätä lapsilla ja nuorilla, koska se tuntuu selkeästi olevan osalla porukasta hukassa, Vainikainen sanoo.
Osaaminen on laskenut edelleen
Tutkimuksen mukaan asennemuutokset selittävät osaltaan myös osaamisen laskua, joka on jatkunut edelleen. Myös oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet.
Vainikainen katsoo, että kehityksen kääntäminen ei ole vain koulun vaan koko yhteiskunnan tehtävä. Hän sanoo, että kouluilla on suuri haaste toimia nykyisenlaisessa maailmassa, eivätkä ne pysty ratkaisemaan ongelmia yksin.
Vainikainen puhuu esimerkiksi koulujen ja alueiden eriytymiskehitykseen puuttumisesta, lähikouluperiaatteen vahvistamisesta ja yhteisöllisyyden lisäämisestä.
Tutkimuksen toteuttivat opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus REAL ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA.
Arviointi toteutettiin keväällä 2024 samoissa tai samoilla asuinalueilla sijaitsevissa 82 koulussa, jotka ovat osallistuneet arviointiin myös vuosina 2001, 2012 ja 2017.
"Liittyy demokratian ytimeen"
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) pitää tuloksia huolestuttavina. Hän näkee niiden taustalla myös laajemman ilmiön, jossa instituutioita ja vanhoja totuuksia kyseenalaistetaan ja haetaan vaihtoehtoisia totuuksia.
Keskeisenä tekijänä tilanteen korjaamiseksi Adlercreutz pitää koulujen sisäistä kulttuuria ja ilmapiiriä. Hän kuitenkin huomauttaa, että merkitystä on myös sillä, miten koulusta puhutaan sekä perheissä että julkisessa keskustelussa.
Adlercreutz myöntää, että koronapandemian ja Ukrainan kriisin käsittelyssä on jollakin tasolla epäonnistuttu, jos ne ovat lisänneet nuorten tunnetta siitä, ettei asioihin pysty vaikuttamaan. Hän sanoo, että kyseessä on todella oleellinen ja demokratian ytimeenkin liittyvä asia.
– Jos ajattelen, että olen ajopuu, vailla mahdollisuutta vaikuttaa omaan kohtalooni, omaan elämääni tai saatikka maailmaan ympärillä, niin silloin kyynistyy. On helppo nähdä, että sillä on hyvinkin paljon muitakin negatiivisia seurauksia, Adlercreutz sanoo.
– Erityisesti Suomen kaltaisen pienen maan pitää tehdä oikein erityistä työtä siinä, että saadaan kaikki pidettyä mukana ja kaikilla on tunne osallisuudesta.