Epämääräiset oireet muuttivat Sojan, 33, kuin toiseksi ihmiseksi – lopulta yksi oire johti oikeaan diagnoosiin

Kolmen vuoden ajan Soja Sammalkorpi tunsi elävänsä sumussa. Iloinen ja sosiaalinen nuori huomasi muuttuneensa ahdistuneeksi ja masentuneeksi. Mielialat vaihtelivat.

Opiskeluiden ja työnteon täyteinen elämä oli ollut stressaavaa, mutta uusi persoona tuntui vieraalta niin Sojasta itsestään kuin hänen läheisistäänkin. Aiemmin hyvät välit äitiin huononivat äksyilyn ja kommunikaatiovaikeuksien vuoksi. 

– Perhepiiri ja läheiset kokivat vähän oudoksi, kun olen aina ollut iloinen ja reipas ja tykännyt touhuta ja mennä. Sitten yhtäkkiä en innostukaan enää, Soja sanoo.

Sojalla diagnosoitiin masennus. Töistä hän oli pitkään sairaslomalla uupumuksen vuoksi. Olo ei kuitenkaan parantunut.

Lopulta kuukautishäiriöt saivat lääkärin epäilemään, että Sojan kilpirauhasen toiminnassa saattaisi olla jotain häikkää. Verikokeet eivät jättäneet arvailujen varaa: 31-vuotias nainen sairasti kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Mielialavaihteluiden lisäksi sairaus vaikutti kehon toimintoihin. Yllä olevalla videolla Soja kertoo tarkemmin, millaisia oireita kilpirauhasen vajaatoiminta hänen kohdallaan aiheutti.

Masennuspotilailta kannattaisi tarkistaa kilpirauhasarvot

Kansainvälistä kilpirauhasviikkoa vietetään vuosittain 25.–31. toukokuuta. Suomessa elää yli 350 000 ihmistä, joilla on jokin kilpirauhasen sairaus. Yleisimpiä niistä ovat kilpirauhasen vajaatoiminta sekä liikatoiminta.

Useimmiten kilpirauhasongelmat alkavat keski-iässä, mutta myös nuoremmat voivat sairastua. Riskiä lisääviä tekijöitä ovat esimerkiksi naissukupuoli, stressi, tupakointi sekä liiallinen jodin saanti.

Aineenvaihduntaa sääteleviä hormoneja tuottavan kilpirauhasen häiriöt heijastuvat monen eri elimen toimintaan. Ihminen saattaa kärsiä esimerkiksi väsymyksestä, heikkoudesta, ihomuutoksista, ummetuksesta sekä palelusta. Myös epäsäännölliset kuukautiset voivat kertoa sairaudesta.

Lue lisää: Osaisitko yhdistää? Nämä oireet voivat kertoa kilpirauhassairaudesta

Itä-Suomen yliopiston professori Jarmo Jääskeläinenkertoi MTV:n Uutisaamun haastattelussa, että epämääräisten oireiden vuoksi kilpirauhasarvot kannattaisi tutkia hyvin herkästi. 

Osa sairastuneista on Sojan tapaan saanut masennusdiagnoosin ennen alavireisyyden oikean syyn löytymistä. Jääskeläisen mukaan lähtökohtaisesti kilpirauhasarvot kannattaisi tutkia ainakin kerran masennuksen hoidon alussa.

Samaa mieltä on Soja. Hän toivoo, että nuoremmiltakin masennusoireista kärsiviltä potilailta tarkistettaisiin veriarvot kilpirauhasen toimintahäiriöiden poissulkemiseksi, jos näillä on mielialaoireiden lisäksi muita epämääräisiä vaivoja. Soja itse pitää saamaansa masennusdiagnoosia virheellisenä.

Totuttelu lääkitykseen oli tunteiden vuoristorataa

Kilpirauhasen vajaatoiminnan ja liikatoiminnan hoitaminen on tärkeää, sillä hoitamattomina niihin liittyy lisääntynyt sydänsairauksien riski.

Aluksi tieto loppuelämän mukana kulkevasta sairaudesta järkytti Sojaa, mutta vähitellen paniikki muuttui helpotukseksi. Hän ei ollutkaan hullu. Kilpirauhasen vajaatoimintaa voisi hoitaa lääkkein.

Kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivät syövät rauhasen tuottamaa tyroksiinihormonia tablettimuodossa. Usein sopivaa annosta joudutaan hakemaan jonkin aikaa, kun keho totuttelee lääkitykseen. 

Sojan kohdalla vaihe kesti seitsemän kuukautta. Se oli melkoista olotilojen vuoristorataa. Aluksi Soja pelkäsi, ettei näkisi enää normaalia elämää. Vilahdukset hyvästä olosta loivat kuitenkin uskoa parempaan.

Lue myös: Kolmekymppisiään viettänyt Janina kuittasi päänsäryn ja oksentelun humalalla – oli kuolla: "Ikinä ei voi tietää, mitä huomenna tapahtuu"

Luonne ja elämänilo palautuivat lääkityksen ansiosta

Lopulta lääkitys saatiin kohdilleen ja olo alkoi tasaantua. Nyt Soja kokee löytäneensä sairauden alle hautautuneen itsensä ja elämänilon – tuntuu kuin olisi saanut uuden mahdollisuuden elämään. Välit läheisiin ovat vähitellen palautuneet, kun mieliala on tasoittunut.

– Luonteeni on tullut takaisin. Olen sosiaalinen ja innostun helposti, Soja luonnehtii.

Elämä tuntuu tällä hetkellä melko normaalilta, vaikka lääkärissä ravaaminen ei ole loppunut. Kilpirauhasarvoja seurataan edelleen säännöllisesti. 

Soja toivoo, että voi tarinallaan antaa toivoa ihmisille, joilla diagnosoidaan kilpirauhassairaus.

– Vaikka alku on tosi raju, niin kun se lääkitys ja hoitotasapaino löydetään, tunnelin päässä on valoa.

Lue myös: Kilpirauhassyöpä antaa yhden ylivoimaisen merkin – älä sivuuta muitakaan oireita

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Syrjiikö data sukupuolen perusteella? Katso keskustelu alla olevalta videolta.