OAJ kannattaa koulutien pidentämistä molemmista päistä, mutta vielä mietitään miten. Kävimme Helsingissä Taivallahden peruskoulussa kysymässä oppilaiden ja opettajan mielipidettä.
– Joo, hihkuvat ekaluokkalaiset innoissaan.
Vastaus on kysymykseen, olisiko esikouluun ollut hauska mennä jo 5-vuotiaana?
Luokanopettaja Sanna Alppiranta-Nieminen vahvistaa innokkaiden koululaisten vastauksen.
– He kyllä aloittaisivat koulun aikaisemmin, sillä he usein odottavat koulun alkua, Alppiranta-Nieminen hymyilee.
Sanna Alppiranta-Nieminen ei ole lainkaan varma, että koulutien aikaistaminen on hyvä idea.
Samaan aikaan opettaja uskoo, että 5-vuotiaat esikoulussa ja 6-vuotiaat ekaluokkalaiset toisivat mukanaan suuria muutoksia koulumaailmaan.
– Yksi opettaja ei riitä. Olisiko se esiopettaja tai lastenhoitaja, joka tulisi opettajan kanssa tänne? Pienet 6-vuotiaat tarvitsevat aivan eri tavalla apua arkisiin toimiin kuten pukeutumiseen, vessassa käyntiin ja syömiseen.
– Myöskään tilat eivät ole kouluissa kovin hyvät, sillä täällä pitäisi olla mahdollista levätä ja leikkiä ihan eri tavalla, Sanna Alppiranta-Nieminen jatkaa.
Millainen hintalappu sitten syntyisi, jos jo 5-vuotiaat aloittaisivat esikoulun?
Opetusalan ammattijärjestön eli OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo, että tarkkoja lukuja ei ole olemassa.
– Muutamista kymmenistä miljoonista euroista vuositasolla siinä joka tapauksessa on kysymys.
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vahvistaisi ja aikaistaisi varhaiskasvatusta.
Suomessa on viime aikoina keskusteltu varhaiskasvatuksen merkityksestä tasoittamassa niitä eroja, joita lapsilla on kouluun mennessä.
– Sinänsä nobelistitkin ovat tutkineet, että jokainen varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tulee myöhemmin pitkällä aikajänteellä seitsenkertaisena takaisin.
Periaatteessa jo 3-vuotiaat voitaisiin velvoittaa osa-aikaiseen, maksuttomaan varhaiskasvatukseen, OAJ:n Luukkainen visioi.
– Kun puhutaan 5-vuotiaista, niin meidän pitäisi puhua itseasiassa jo 3-vuotiaista. Vahvistetaan varhaiskasvatusta ja samalla huomioidaan kielellisen herkkyyden ajat, jotka silloin ovat ihan parhaimmillaan.
Ekaluokkalaiset tekemässä matematiikan tehtäviä.
Myös Kuntaliitossa pyöritellään parhaillaan asiaa. Perusopetuksen erityisasiantuntija Leena Pöntynen painottaa joustavuutta ja tukien kohdentamista. Ennen kaikkea kuitenkin pitäisi miettiä, mihin kysymykseen oppivelvollisuuden pidentämisellä ollaan vastaamassa ja kohdentaa toimenpiteet sen mukaisesti.
Leena Pöntysen blogi oppivelvollisuuden pidentämisestä löytyy osoitteesta täältä.
Pöntysen blogi täällä.
– Tässä alkupäästä pidentämisen osalta pitäisi pohtia sitä, onko oppivelvollisuuden pidentäminen ratkaisu vai pitäisikö kiinnittää huomiota enemmän perhetukijärjestelmään, jotta saataisiin enemmän lapsia varhaiskasvatukseen.
Kuntaliitto hakee joustavuutta nykyiseen peruskouluun.
– Haluaisimme nähdä vaihtoehtoja, miten voisimme parantaa perusopetuksen suorittamista nyt. Voisiko esimerkiksi laajentaa joustavan perusopetuksen käsitettä, käyttää vuosiluokkiin sitomatonta opetusta joustavammin tai olisiko muita uusia ratkaisuja, joilla edistää lasten ja nuorten koulu-uraa kohti toista astetta, Pöntynen sanoo.
”Pidennyksiä molemmista päistä”
Oppivelvollisuuden pidentämisen takana on huoli syrjäytymisestä. Pidennystä mietitään paitsi koulutien alkuun myös koko toisen asteen tutkinnon loppuun saakka.
– Suomessa on noin 115 000 20-29-vuotiasta nuorta, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa.
– Kyllä meidän on jotain tehtävä, että näitä pudokkaita ei tulisi nykyiseen malliin.
– Voisi olla yksi tapa, että molemmista päistä tehdään muutoksia. Molemmille on perusteet myös tutkimuksellisesta näkökulmasta, Luukkainen sanoo.
Kuntaliitossa on pohdittu, olisiko kannattavampaa kohdentaa tuki niihin opiskelijoihin, jotka ovat pudokkuusvaarassa koko ikäluokan oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan.
– Pudokkuusvaarassa olevat lapset ja nuoret havaitaan usein jo varhain. Räätälöity tuki perusopetuksesta toiselle asteelle voisi tuottaa hyviä tuloksia Pöytynen sanoo.
Oppivelvollisuuden pidentäminen on nousemassa eduskuntavaalien teemaksi.
Palataan vielä Taivallahden kouluun. Mitä opettaja Sanna Alppiranta-Nieminen tekisi, jos saisi rutkasti rahaa koulujen hyväksi?
– Miettisin sellaista vaihtoehtoa, että nyt on paljon puhuttu loppuvuonna syntyneistä lapsista. He voivat olla vähän eri kehitysvaiheessa silloin, kun tulevat kouluun.
– Voisimme katsoa yhdessä esiopettajan kanssa, siirtyisikö lapsi seuraavalle vuodelle ja aloittaisi koulun myöhemmin, opettaja vastaa.
Ei siis koulutien aikaistamista vaan päinvastoin.