Maahanmuuttajanaisten alhainen työmarkkina-asema siirtyy eteenpäin heidän lapsilleen, arvioi Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva.
Evan mukaan äidin asema vaikuttaa varsinkin tyttärien menestykseen.
Alhainen työllisyys heikentää maahanmuuttajanaisten integroitumista yhteiskuntaan ja rapauttaa samalla julkisen talouden kantokykyä, Eva muistuttaa.
– Suomen passivoiva työttömyysturva ja kotihoidontuki näyttäisivät olevan syitä maahanmuuttajanaisten erityisen heikolle työllisyydelle verrattuna muihin Pohjoismaihin, kirjoittaa Evan ekonomisti Sanna Kurronen raportissaan Maahanmuuttajanaisten loukku.
Maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on Suomessa selvästi alhaisempi kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Hänen mukaansa erityisen ongelmallinen maahanmuuttajanaisten kohdalla on kotihoidontuki, joka mahdollistaa lapsen hoitamisen kotona kolmevuotiaaksi asti.
Maahanmuuttajat käyttävät kotihoidontukea kantaväestöä useammin ja pidempään.Pohjoismaisissa verrokkimaissa yhtä pitkää hoitovapaata ei ole.
Äitein heikko työllisyys koettelee tutkituista maista Venäjältä, Somaliasta, Afganistanista, Irakista, Kiinasta ja Vietnamista tulleita maahanmuuttajia. Muista Pohjoismaista tai EU:sta Suomeen tulleilla naisilla työllisyysaste on huomattavasti korkeampi.
Kotouttamissuunnitelma auttaa lapsia
Eva esittää, että kotihoidontuen poiston lisäksi myös muita keinoja maahanmuuttajanaisten työllisyyden kohentamiseksi on syytä käyttää.
Esimerkiksi jo kotouttamissuunnitelman on osoitettu kohentavan maahanmuuttajien lasten opintomenestystä.Kotouttamisessa voitaisiin ohjata myös naisia nykyistä vahvemmin työelämään.
Yksityisen sektorin palkkatuki on tutkimuksissa todettu toimivaksi maahanmuuttajien työllisyystoimeksi.
– Suomalainen yhteiskunta perustuu siihen, että kaikki työkykyiset aikuiset käyvät töissä. Maahanmuuttajat eivät voi olla poikkeus, Kurronen sanoo.