Ryhdillä on merkitystä, mutta ei aina niistä syistä kuin perinteisesti on luultu. Näin uskoo fysioterapeutti ja terveystieteiden tohtori Riikka Holopainen. Holopaisen mukaan yhtä oikeaa, jokaiselle ihmiselle sopivaa "ryhtiä" ei ole olemassa.
"Seiso suorassa!" "Istu kunnolla!" Siinä tuttuja ohjeita, joita sait aina kuulla vanhemmiltasi – ja mahdollisesti aivan turhaan.
Olemme tottuneet pitämään hyvää ryhtiä merkkinä reippaasta, hyväkuntoisesta ja urheilullisesta ihmisestä. Moni haaveileekin suoraselkäisestä, "oikeasta" seisoma-asennosta. Nykyisen tutkimustiedon perusteella yhtä oikeaa, jokaiselle ihmiselle sopivaa seisoma-asentoa ei kuitenkaan ole olemassa, paljastaa fysioterapeutti ja terveystieteiden tohtori Riikka Holopainen.
– Hyvä ryhtihän on aika vanha, historiallinen asia, jonka juuret lienevät armeijaympäristössä keskiajalla: ihmisen pitäisi seistä suorassa, hyvässä ryhdissä, ja oli vain yksi oikea, luotisuoraan verrattava ryhti. Nykyäänhän ymmärrämme, että hyviä ryhtejä on monenlaisia. Me kaikki ihmiset olemme erilaisia ja eri mallisia, se on ok ja normaalia, ei vika tai poikkeus, Holopainen sanoo.
Lue myös: Osaisitko yhdistää? Neljä merkkiä heikosta keskivartalosta – voi tuntua jopa vessassa
Kaiken lisäksi ryhdillä ei olekaan niin suurta yhteyttä esimerkiksi selkäkipuihin kuin aiemmin on kenties ajateltu. Ryhti voi toki kertoa jotakin terveydentilasta: esimerkiksi osteoporoosin myötä selkäranka saattaa mennä kasaan.
Jos kuitenkin puhutaan luustoltaan terveestä ihmisestä normaalitilanteessa, vaihtelut ryhdissä ovat tavallisia. Silti moni räpistelee irti huonoryhtisen leimasta vuosien, jopa vuosikymmenten ajan, vaikka särkyjä tai muitakaan oireita ei olisi.
– Moni on kantanut ohjeita ryhdistä mukanaan koko elämänsä: on sanottu, että sinulla on huono ryhti, eteenpäin kiertyvät hartiat tai liian iso notko selässä, Holopainen listaa.
Kuvassa Riikka Holopainen.
Lue myös: Personal trainer tyrmää pakkomielteen vatsalihaksiin: "Sixpack ei ole synonyymi vahvalle keskivartalolle"
"Ei ryhti ole ihan noin suoraviivainen asia"
Huonoryhtisen leimoja on jaettu monille lapsille ja nuorille vuosien varrella, mutta nykytiedon valossa ymmärryksemme ryhdistä on muuttunut.
– Ei ryhti ole ihan noin suoraviivainen asia. Ei voi sanoa, etteikö ryhdillä olisi mitään merkitystä, mutta se ei ole ihan niin automaattista. Olemme tehneet liian suoria syy-seuraussuhdetulkintoja, Holopainen kuvaa.
Holopainen kyseenalaistaisi esimerkiksi sen, kannattaako omaan seisoma-asentoonsa kiinnittää kovinkaan paljon huomiota – varsinkaan, jos mitään ongelmia ei ole.
– Aika harvoin ihmiset kuitenkaan seisovat pitkään paikallaan. Onko se asia, johon pitää hirveästi kiinnittää huomiota? En keksi, miksi pitäisi, hän pohtii.
– Jos töissä täytyy seistä pitkiä aikoja, toki pitää miettiä, että seisomiseen saisi vaihtelua. Tiedämme, että kropan mallista riippumatta selällä on taipumus kipeytyä, jos seisoo pitkään. Tärkeintä olisi, että asentoon saa välillä vaihtelua: pääsee istumaan tai liikkumaan.
Keho ei yleensä pidä pitkistä paikallaanolojaksoista, oli kyse sitten mistä tahansa asennosta. Tärkeintä olisikin liikuskella ja vaihtaa asentoa usein.
– Voi olla jopa niin, että jos liikaa yrittää pitää itseään erittäin suorassa, se voi osaltaan ylläpitää oireita, kuten kipuja. Huonompi ryhti voi joskus olla jollekin kivuttomampi, koska siinä pystyy olemaan rennommin lähempänä omaa luontaista asentoa, Holopainen sanoo.
Katso myös: Ajattelitko istuvasi oikein työpöydän ääressä kun istut selkä suorassa 90 asteen kulmassa? Väärin. Juttu jatkuu videon alla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Näin istut työpöydän ääressä oikein – selkäystävällisesti!
Ryhtiasioissakin eri koulukuntia: "Monenlaisia ohjeita varmasti annetaan"
Perinteisesti ajatellussa hyvässä ryhdissä kehon osat asettuvat tasapainoisesti päällekkäin, jolloin keho rasittuu tasaisesti. Ryhdin tavoittelullemme on kuitenkin monia syitä: yksi pitää hyvää ryhtiä viehättävänä, toinen liikunnallisena. Ryhti on kuitenkin yksilöllinen ominaisuus.
– Toki, jos keho lähtee menemään ihan kasaan, se voi vaikeuttaa hengitystä. Jos puhutaan kuitenkin normaalista vaihtelusta, jota ihmisten välillä on, joillain esimerkiksi vain on pyöreämpi yläselkä, Holopainen sanoo.
Opiskeluaikanaan Holopainen katsoi hyvin huonoryhtistä tuttavaansa ja pohti hiljaa mielessään, miten tämän selkä ei jo särje. Kokemuksen myötä mieli on muuttunut.
– Nyt ymmärrän, että totta kai hän voi olla kivuton. Minulle itsellenikin on sanottu, että minulla on notkoselkä ja varmasti selkä on kipeä. Toki se joskus on, muttei varmasti sen enempää kuin jollain muullakaan. Näin on annettu isolle joukolle ohjeita, jotka eivät sovi kaikille, hän sanoo.
– Mielenkiintoista on myös, että ryhdin arviointiakin on tutkittu. Kun laitettiin samat ihmiset monta kertaa peräkkäin ryhdin arviointiin, tulos oli aina erilainen. Eli ei ole hirveän luotettavaa, jos joku kerran sanoo, että sinulla on notkoselkä. Jos selkää katsoisi myöhemmin uudestaan normaaliarjessa, tulos voisi olla ihan erilainen.
Katso myös: Selkäkivut näkyvät sairauspoissaoloina! Näillä vinkeillä selkä kuntoon. Juttu jatkuu videon alla.
8:12
Moni on toki Holopaisen kanssa eri mieltä ryhdin merkityksestä. Se ei ole yllätys.
– Aika harva asia on sellainen, mistä saisi yhtenäistä ohjetta ammattilaiseltakaan, valitettavasti. Erilaisia käsityksiä on, ja ymmärrän, että se voi hämmentää. Monenlaisia ohjeita varmasti annetaan. Keskustelun haaste on, ettei ryhti tai seisoma-asento ole mikään staattinen ominaisuus. Se riippuu tilanteesta ja hetkestä, miten siihen satumme asettumaan.
Lue myös: Kärsitkö selkäkivuista? Amerikkalaisprofessorilta yllättävä selitys särylle
"Ryhdillä voi siis olla merkitystä, mutta ei aina niistä syistä kuin perinteisesti on luultu"
Fysioterapia on myös alana verrattain nuori ja myös sen tiede on siksi nuorta. Tietoa kertyykin koko ajan lisää.
Alustavissa selvityksissä on esimerkiksi havaittu yhteyksiä ryhdin ja mielialan välillä. Yksi selvitys paljasti, että niin sanotusti ryhdissä istuvat henkilöt olivat energisempiä ja tunsivat olonsa vähemmän negatiiviseksi. Jo vuoden 1985 selvityksessä puolestaan havaittiin, etteivät teini-iän eroavuudet ryhdissä johtaneet selkä- ja niskakipuun myöhemmin.
– Ryhdillä voi siis olla merkitystä, mutta ei aina niistä syistä kuin perinteisesti on luultu. On ajateltu, että jos selässä on liikaa notkoa, se on selkäkivun riskitekijä, tai jos on eteenpäin kiertyneet hartiat, se on niskakivun riskitekijä. On paljon asioita, joita emme tiedä, mutta joita on pidetty itsestäänselvyyksinä, Holopainen sanoo.
– Joskus asentoa muuttamalla voi heti saada helpotusta johonkin oireeseen, mutta aika usein ei. Esimerkiksi kipuasiat ovat niin monimutkaisia, että olisi ihmeellistä, että tällainen yksittäinen tekijä olisi se syy.
Lue myös: Aivotutkija kertoo, millaisia taukoja jokaiseen työpäivään pitäisi kuulua: "Ei voi olla pelkästään niin, että odotamme lomaa"
Etsi ryhdin sijaan liikettä: "Passiivista aikaa pitäisi vähentää"
Holopaisen mukaan ryhdin tavoittelua oleellisempaa olisikin liikkua suositusten mukaan ja löytää itselle sopiva työasento. Asentoa myös kannattaa vaihdella usein.
– Passiivista aikaa pitäisi vähentää päivästä keinolla ja toisella, oli kyseessä sitten seisominen tai istuminen. Paikallaanolojaksoja olisi hyvä saada katkaistua esimerkiksi taukojumppaohjelmalla, portaat kiipeämällä, tai millä tahansa tavalla, joka sopii arkeen, jonka muistaa ja joka tulee tehtyä. Eri asiat sopivat eri ihmisille.
Suositusten mukaiseen liikkumiseen lasketaan nykyisin myös muutamien minuuttien pätkät. Niitä voi ujuttaa työpäiviinkin.
– On tosi hyvä juttu, että suositusten mukaiseen liikkumiseen lasketaan myös lyhyemmät pätkät. Silloin kynnys liikkumiseen ei ole niin korkea. Kaikesta vähästäkin on hyötyä.
Lue myös: Eikö elämäntapamuutos ole tuottanut näkyviä tuloksia? Nämä pienet onnistumiset motivoivat jatkamaan – "Todella hyvä merkki siitä, että edistyt"
Valuuko asento lysyyn? Testaa tätä
Jos asento esimerkiksi päivän myötä valuu lysyyn, työtuolin selkänojaa voi ottaa vähän taaksepäin ja lisätä selän taakse tyynyjä. Näin tuolissa voi rennosti nojata taakse, eikä asentoa joudu kannattelemaan.
– Jos keho ei ole tottunut istumaan suorassa, se väsyy, kun yrittää pitää ryhtiä yllä. Hyödynnä rentouden mahdollisuutta, sillä jollekin ratkaisu voi olla istua rennommin. Lähde luovasti kokeilemaan asentoja, Holopainen neuvoo.
– Sekin tiedetään, että ryhdin ja asennon muuttaminen ei ole kauhean helppoa. Jos se niin sanotun hyvän ryhdin tavoittelu saa aikaa jännityksen ja jumituksen, kannattaa kokeilla jotakin muuta. Hyvään ryhtiin ei kannata väkisin pyrkiä.
Lue myös: Selkäkivut ovat yleinen ongelma – näin ehkäiset vaivat: "Kannattaa pitää huolta jo ennen kuin..."
Lue myös: Istuitko koko päivän koneen ääressä? Tee tämä yksi liike
Katso myös: Liika istuminen tappaa, sanotaan. Tuolista pitäisi nousta kerran tunnissa, mutta onnistuuko se käytännössä? Testasimme viikon ajan:
1:38
