Lähes puolet ulkopolitiikan huippuasiantuntijoista uskoo, että Venäjä hajoaa vuoteen 2033 mennessä, ilmenee yhdysvaltalaisen Atlantic Council -ajatushautomon alkuvuonna julkaistussa tutkimuksesta. MTV Uutiset kysyi venäläistutkijoiden mielipidettä.
40 prosenttia Atlantic Council -ajatushautomon tutkimukseen vastaajista odottaa Venäjän hajoavan sisäisesti vuoteen 2033 mennessä vallankumouksen, sisällissodan, poliittisen hajoamisen tai jonkin muun syyn vuoksi. Moni media on kuluvana vuonna kirjoittanut Venäjän mahdollisesta hajoamisesta.
Ukrainan sota saattaa tutkimuksen asiantuntijoiden mukaan korostaa Venäjän sisäisiä ongelmia. Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätös hyökätä Ukrainaan on heikentänyt hänen asemaansa, ja Pentagon pitää sotaa "massiivisena strategisena epäonnistumisena".
Mitä mieltä ovat Suomessa työskentelevät venäläistutkijat?
– Mielestäni on erittäin todennäköistä, että Venäjän virallisiin rajoihin on luvassa merkittäviä muutoksia ja että maan sisällä olevien etnisten ryhmien väliset jännitteet kärjistyvät, kommentoi vanhempi tutkija Margarita Zavadskaya Ulkopoliittisesta instituutista MTV Uutisille.
Lue myös: Venäläistutkija MTV:lle: Jopa 1,5 miljoonaa ihmistä lähtenyt Venäjältä – "Tilanne paljon pahempi kuin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen"
Etninen Venäjä
Venäjältä kotoisin oleva Zavadskaya ei kuitenkaan pidä Venäjän täydellistä romahdusta uskottavana skenaariona. Realistisesti tarkasteltuna Venäjän hajoamiselle ei hänen mukaansa ole kovin monia edellytyksiä.
– Etniset, kielelliset tai uskonnolliset erimielisyydet eivät muutamaa merkittävää poikkeusta lukuun ottamatta saa poliittisia muotoja, koska Kremlin hallinto tietenkin tukahduttaa välittömästi kaikki yritykset luoda tällaista poliittista liikehdintää, Zavadskaya sanoo.
Venäjän politiikan professori Vladimir Gel'man Aleksanteri-instituutista on samoilla linjoilla.
– En usko Venäjän täydelliseen hajoamiseen, koska maassa ei ole vahvaa separatistipotentiaalia. Vaikka kiistattomasti joissakin Venäjän osissa voidaankin ajatella olevan etnisten aktivistien käynnistämiä irtautumisyrityksiä, Gel'man pohtii.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes kertoo, ettei hänkään näe suurta irtautumispotentiaalia useimmilla Venäjän etnisillä alueilla, Pohjois-Kaukasiaa lukuun ottamatta.
– Pohjois-Kaukasian irtautuminen kuitenkin vaatisi valtavaa uhrien määrää sekä selkeää ymmärrystä siitä, miten se olisi olemassa uusina itsenäisinä valtioina. Tällä hetkellä tämä selkeys puuttuu, ja ilman sitä irtautuminen on epätodennäköistä, Moshes sanoo.
8:41
Katso Itä Nyt: Tällaisia yhtäläisyyksiä Ukrainan ja Tšetšenian sotien välillä on, Venäjän säälimätön valloitustaktiikka pysyy samana.
Lue myös: Venäläisten kidutuksesta selvinnyt sotilas pakeni Suomeen: "Ukrainan sota on kuin karmea déjà-vu"
Zavadskaya nostaa esille myös Tšetšenian tapauksen, joka on erityisasemassa, koska maa on jo kokenut yrityksen irtautua Venäjästä ja muistuttaa nyt valtiota valtion sisällä.
– Tällaiset muistot ja kokemukset eivät katoa yhdessä yössä paitsi Venäjältä lähteneiden tšetšeenien, myös Venäjällä olevien tšetšeenien keskuudessa. Muut Venäjän etniset ryhmät – tataarit, burjatit, baskiirit – eivät kuitenkaan ole koskaan saaneet tällaisia taistelukokemuksia, Zavadskaya sanoo.
Lue myös: Upin ohjelmajohtaja povaa Putinille Saddam Hussein -skenaariota eikä usko palatsivallankumoukseen: "Se on kuin toivoisi alienien saapumista"
Ei yhtäläisyyksiä Neuvostoliiton romahdukseen
Zavadskayan mielestä Venäjällä meneillään olevaa tilannetta voidaan pitää Neuvostoliiton jäänteiden jatkuvana ja väkivaltaisena hajoamisena. Hän varoittaa kuitenkin ajattelemasta, että kaikki entiset neuvostovaltiot seuraisivat Ukrainan tai Baltian maiden esimerkkiä.
– Jopa Georgian poliittinen johto pyrkii pikemminkin lepyttelemään Venäjää kuin haastamaan sen, vaikka se suhtautuu Venäjään äärimmäisen kielteisesti,
Venäjän mahdollista hajoamista ei Gel'manin mielestä voida suoraan verrata Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991, sillä tilanne on nyt hyvin erilainen.
Gel'manin mukaan valtiotasoa alempi eliitti on nyt paljon heikompi kuin Neuvostoliittoaikoina. Lisäksi etniset ei-venäläiset ovat enemmistönä vain joissakin etnisissä Venäjän tasavalloissa, eikä ole odotuksia siitä, että Venäjästä irtautuminen parantaisi paikallisten asukkaiden elämää, kuten Neuvostoliiton romahduksen alla.
Lue myös: Tutkija: Sota ei lopu niin kauan kuin Butshan teurastaja on vallassa – tämän takia Suomen on syytä olla varuillaan
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes näkee niin ikään Neuvostoliiton romahduksen ja nyky-Venäjän hajoamisen spekulaation välillä pikemminkin silmiinpistäviä eroja kuin yhtäläisyyksiä.
– Neuvostoliiton järjestelmä oli romahtamassa kaikkialla, sen talousmalli oli toimimaton ja ideologia kuollut.
– Afganistanin sodan tappiosta tuli yksi romahdustekijä lisää, mutta se ei kuitenkaan itsessään johtanut romahdukseen, vaan meneillään oleva romahdus sai Neuvostoliiton johdon myöntämään tappionsa epäsuositussa sodassa, Moshes sanoo.
Putinin 2000-luvulta lähtien rakentama järjestelmä puolestaan on markkinatalous, joka pystyy edelleen elättämään kansalaisiaan ja maataan melko pitkään.
– Putinin järjestelmä on vakaa ja taloudellisesti suhteellisen hyvin toimeentuleva. Sillä on voimakas propagandakoneisto ja sortorakenteet, ja se voi edelleen työntää oppositiohenkiset ihmiset pois maasta.
Lue myös: Ukrainalainen sota-asiantuntija: Kadyrov haluaa pettää Putinin ja irrottaa Tšetšenian Venäjästä
Mitä tulee Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, venäläisten imperialistiset tunteet ovat Moshesin mielestä melko voimakkaita ja tekevät sodasta joko suositun tai ainakin kansan kannalta hyväksyttävän, eikä tappiota pidetä väistämättömänä.
– Vaikka Venäjä ei saavuttaisi asettamiaan tavoitteitaan sodassa, se ei ole sama asia kuin tappio tai antautuminen, Moshes sanoo.
Moskovan Punaisella torilla valmistauduttiin viime syksynä juhlaseremoniaan, kun Venäjä liitti Ukrainan miehitettyjä alueita laittomasti itseensä.
Vaikka sodan kannattajat eivät ehkä olisikaan tyytyväisiä lopputulokseen, he eivät Moshesin mukaan pysty kaatamaan hallintoa. Heidän radikaaleimmat edustajansa on joko tukahdutettu tai he ovat vapaaehtoisesti lähteneet taistelemaan Ukrainaan jo vuonna 2014 ja ovat nyt kuolleet.
Kun Ukrainan sota aikanaan loppuu, Venäjä joutuu todennäköisesti kohtaamaan edelleen heikkenemistä ja rappeutumista, mutta tämän prosessin nopeus on arvaamaton, Moshes sanoo.
– Yhteenvetona sanoisin, että Venäjästä tulee sodan jälkeen heikompi, mutta ei heikko.