Hälyttäviä lukuja uusiutuvista infarkteista: "Suomalaiset valtimotautipotilaat ovat vakavassa vaarassa"

Ensimmäisen kohtauksen saaneista yli 40 prosentilla infarkti uusiutui ja näistä yli puolet menehtyi viiden seurantavuoden aikana.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin sydän- ja aivoinfarktien uusiutumista viiden seurantavuoden aikana yli 48 000 suomalaisen potilastiedoista.

– Tulokset kertovat, että sydän- tai aivoinfarktin saaneen potilaan riski infarktin uusiutumiselle on erittäin korkea, HUS:n Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkäri, kardiologian professori Juha Sinisalo kertoi Uutisaamussa.

Uuden infarktin riski oli korkeimmillaan ensimmäisten kuuden kuukauden aikana kohtauksen saamisesta.

– Hälyttävää on, että yli 40 prosenttia potilaista sai uuden kohtauksen viiden vuoden kuluessa, ja heistä 61,5 prosenttia menehtyi. Suomalaiset valtimotautipotilaat ovat siis vakavassa vaarassa.

Lue myös: Taipuuko peukalosi näin? Yksinkertainen sormitesti saattaa paljastaa hiljaisen tappajan

Infarktin jälkeen huomio riskitekijöiden hoitoon

Tutkimustulokset kertovat Sinisalon mukaan siitä, että sepelvaltimotautia ei ole voitettu, vaikkakin infarktin sairastamisikä on siirtynyt yhä vanhemmaksi.

– Kun infarkti on hoidettu sairaalassa esimerkiksi pallolaajennuksella, potilaan vointi voi olla paljon parempi kuin aikoihin. Nämä tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, kuinka tärkeää sepelvaltimotaudin hoitoa on jatkaa akuutin tapahtuman jälkeen, Sinisalo sanoo.

Sydän- ja aivoinfarktin jälkeen riskitekijöiden hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muun muassa tupakointi tulee lopettaa ja kolesteroli-, sokeri- ja verenpainearvot tulisi saada hoitotavoitteisiin. Maaliskuussa päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan sydäninfarktin sairastaneen LDL-kolesterolipitoisuuden tulisi olla enintään 1,4 mmol/l (millimoolia litrassa).

– Elintapamuutoksilla ja lääkehoidolla pyritään siihen, että riskitekijät saadaan tavoitellulle tasolle ja infarktin uusiutumisen riski pienenee, Sinisalo sanoo.

Lue myös: Pirullinen vaiva vaanii miljoonien suomalaisten henkeä – tässä vaiheessa pelkkä elämäntaparemontti ei enää riitä

Aika kontrollikäynnille varattava itse

Sydänliiton ylilääkäri, kardiologi Anna-Mari Hekkala muistuttaa, että sepelvaltimotauti on pitkäaikaissairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa.

– Infarktin jälkeen suositellaan ensimmäistä kontrollikäyntiä lääkärin vastaanotolla 1–2 kuukauden kuluttua. Käynnillä määritellään esimerkiksi kolesteroliarvot ja paastoverensokeri sekä se, onko potilas pysynyt hänelle määrätyssä lääkehoidossa. Keskeistä on myös tukea potilasta elintapojen muutoksissa, Hekkala sanoo.

Valitettavan usein tilanne on kuitenkin se, että valtimotautipotilaiden seuranta ja jatkohoito eivät toteudu. Infarkti hoidetaan erikoissairaanhoidossa, kuten yliopistosairaalassa, ja seuranta perusterveydenhuollossa, kuten lähiterveyskeskuksessa. Potilaan tulee itse varata aika kontrollikäynnille.

– Potilas ei välttämättä tiedä, että seuranta-aika täytyy varata itse, vaan voi jäädä odottamaan yhteydenottoa lääkäriltä tai hoitajalta. Jos vointi on hyvä, jatkohoitoa ei koeta tarpeelliseksi, ja neljännes potilaista ei sairaalasta päästyään edes hae heille määrättyjä lääkkeitä.

Hoitosuositusten mukaan kaikki sydäninfarktin saaneet tulisi ohjata kuntoutukseen, mutta näin ei Hekkalan mukaan tällä hetkellä tapahdu. Joillain alueilla kuntoutukseen ohjautuu arviolta joka viides potilas, joillain vain joka kymmenes.

– Tieto siitä, että sairastaa pitkäaikaissairautta, voi olla valtimotautipotilaalle kova paikka.

Sydänliiton Tulppa-kuntoutuksessa voi jakaa kokemuksiaan toisten sairastuneiden kanssa ja saada vertaistukea. Tulppa-kuntoutusta toteuttaa terveydenhuollon toimijat ja sitä on saatavilla sekä ryhmäkuntoutuksena että verkkovalmennuksena, Hekkala kertoo.

Lue myös: Hienovaraiset merkit voivat paljastaa hengenvaaran – sydänjärjestö kokosi yhteen kansantautien oireet

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!