Tavallinen virhe sydänkohtauksen jälkeen voi johtaa ennenaikaiseen hautaan: ”Ihmiset eivät sisäistä, että sairaus on loppuelämän”

Sydän- ja verenkiertosairaudet ovat suomalaisten yleisimpiä kuolinsyitä. Huomenta Suomi Extrassa sydäninfarktin hoidosta ja ehkäisystä kertoivat ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Sydänliitosta sekä sydänhoitaja Tomi Nyman HUS:sta.

Anna-Mari Hekkala kertoo, että sydäninfarkti – kansan suussa sydänkohtaus – on merkki sepelvaltimotaudista, jossa sydämen omat valtimot sairastuvat ateroskleroosiin. Ateroskleroosi on valtimoiden sisäpintaa kovettava sairaus. Jos valtimo menee kokonaan tukkoon, syntyy sydäninfarkti.

Sydän- ja verenkiertosairaudet ovat suomalaisten yleisimpiä kuolinsyitä.

– Yhä edelleen keski-ikäisillä miehillä sydäninfarktin ensimmäinen merkki voi olla sydänäkkikuolema, Hekkala sanoo.

Tyypillisiä sydäninfarktin oireita ovat laaja-alainen kova rintakipu. Rintakipu voi säteillä olkavarsiin, leukaperiin, ylävatsalle ja jopa selkää.

Myös esimerkiksi rasituksessa tuleva närästyksen tunne tai ylävatsakipu esimerkiksi portaita noustessa voivat erittäin mahdollisesti olla sydänoireita, joiden syy täytyy selvittää.

Sydäninfarktia epäillessä tulee soittaa numeroon 112, eikä itse lähteä ajamaan kohti sairaalaa.

Sepelvaltimotauti on pysyvä sairaus

Sairaalassa sydäninfarktipotilaille tehdään melkein aina sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja pallolaajennus. Parissa päivässä potilas pääsee kotiin. Tässä vaiheessa ilo selviytymisestä saattaa peittää alleen ymmärryksen sairauden pysyvyydestä.

Moni kerran sydäninfarktin sairastunut sairastuu uudelleen, sillä valtimoissa muutosta on monessa kohdassa. Yhden kohdan puhdistettua toinen on pian tukossa. 

– Ihmiset eivät sisäistä, että sairaus on loppuelämän, Hekkala sanoo.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sydänhoitaja Tomi Nyman kertoo painottavansa potilaille voimakkaasti, että sepelvaltimotauti on krooninen eli pysyvä sairaus, jota tarvitsee hoitaa lopun elämää.

Jatkohoito potilaan omalla vastuulla

Sepelvaltimotaudin hoitomuotoja ovat lääkitys, sydänterveellinen, vähän kovia rasvoja ja suolaa sisältävä ravinto, liikunta sekä savuttomuus. Lisäksi on huolehdittava riittävästä levosta ja palautumisesta.

Vaikka sairaalassa asiantuntijat neuvoisivat kohti oikeanlaisia elämäntapoja ja jatkohoitoa, kuten sydänvalmennusta, eivät he voi tehdä elämäntapamuutoksia tai puheluita potilaan puolesta.

– Vastuu jatkohoidon järjestämisestä on potilaalla itsellään, Nyman sanoo.

Katso koko haastattelu videolta!

Lue myös:

    Uusimmat