Jos suoliston bakteerit eivät saa riittävästi kasviskuituja syödäkseen, ne alkavat käyttää suoliston pintaa suojelevaa limakerrosta ravintonaan. Seurauksena voi olla matala-asteinen tulehdus, joka vaikuttaa monien sairauksien taustalla.
Turun yliopiston professori ja Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri Pentti Huovinen kertoo katuvansa, ettei lapsena ollut erityisemmin kasvisten ystävä. Onneksi äiti syötti niitä pojalleen, kuten ravitsemussuosituksissakin neuvotaan.
Vasta aikuisiällä Huovinen sai herätyksen. Hän ymmärsi, miksi kasvispainotteinen ruokavalio on hyväksi terveydelle ja miksi on tyhmää jättää kasvikset ja hedelmät syömättä. Kaikki liittyy elimistön satoihin biljooniin bakteereihin, jotka vastaavat reilua kiloa aikuisen ihmisen painosta ja 99 prosenttia ihmisessä olevista geeneistä.
Bakteeriston merkitys ihmisen terveydelle on alkanut hahmottua paremmin vasta viime vuosina. Nykyään tiedetään, että bakteeriston köyhtyminen on yhteydessä moniin länsimaisiin elintapoihin ja elintapasairauksiin.
Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana infektiotaudit ovat vähentyneet voimakkaasti, ja samaan aikaan tulehdustautien määrä on kasvanut jyrkästi. Huovinen esittää tuoreessa kirjassaan Parantavat bakteerit (WSOY), että ilmiön takana vaikuttaa erityisesti länsimainen ruokavalio.
LUE MYÖS: Turvottaako? 6 yleistä syytä pömpötykselle
Bakteerit käyttävät ravintonaan kasviskutuja
Bakteerit käyttävät ravintonaan kasviskuituja, joista ne tekevät lyhytketjuisia rasvahappoja, joita elimistö käyttää energianlähteenään ja jotka tuottavat suojaavaa limaa suoliston pinnalle. Mikäli ruokavaliossa ei ole riittävästi kuituja, alkaa suolen bakteeristo käyttämään ravintonaan suoliston pintaa suojelevaa limakerrosta.
Jos tätä jatkuu pitkään, suolen pintakerros saattaa rikkoutua, jolloin suolen sisältö alkaa vuotamaan elimistöön. Ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä reagoi ongelmaan ja syntyy tulehdusprosessi, dysbioosi.
Huovinen esittää, että suolistossa syntyvä tulehdus vaikuttaa monien sairauksien, kuten allergioiden, astman, keskushermostosairauksien, sydän- ja verisuonitautien, syöpien sekä suolistosairauksien taustalla. Suolistobakteerit on yhdistetty myös koronaviruksen aiheuttaman taudin vakavuuteen.
Tietyt ”hyvät” bakteerit vastustavat tätä tulehdusta. Ja sen vuoksi jokaisen ihmisen tulisi noudattaa ravitsemussuosituksia.
Ruokavaliolla suuri merkitys suolistobakteereihin
Aikuisen tulisi saada ruokavaliostaan 25–35 grammaa kuituja päivittäin. Kuvituskuva.
Suoliston bakteereiden ja sitä kautta koko terveyden kannalta parasta olisi syödä runsaasti kuituja sisältäviä vihanneksia, marjoja, hedelmiä sekä täysjyvää. Kasviksia suositellaan nautittavan vähintään puoli kiloa päivässä.
Runsaasti eläinperäistä rasvaa ja lisättyä sokeria sisältävä ruokavalio on tutkimuksissa osoitettu lisäävän tulehdusreaktiota suolistossa. Lihavalmisteita tai punaista lihaa ei suositella käytettävän enempää kuin puolta kiloa viikossa.
Eläinkokeissa runsasrasvaisen ruoan kanssa annetut, tulehdusta hillitsevät Akkermansia-bakteerit vähensivät koe-eläinten lihomista puolella. Alustavien tutkimusten mukaan bakteerit toimivat myös ihmisellä.
Jatkuva napostelu tekee sekin hallaa suoliston bakteereille. Alustavissa tutkimuksissa on havaittu, että 14 tunnin vuorokausipaasto vie bakteeritasapainoa suotuisampaan suuntaan ja rauhoittaa suoliston tulehdusta.
Syömistapojen merkittävästä vaikutuksesta suoliston terveyteen kertoo tutkimus, jossa afroamerikkalaisten ja Afrikan maaseudulla asuvien afrikkalaisten ruokavaliot vaihdettiin kahdeksi viikoksi keskenään. Runsaasti kuituja ja vähän rasvaa sekä eläinperäisiä valkuaisaineita sisältävä afrikkalainen ruokavalio laski jo tuossa ajassa kaikkia tulehdusfaktoreita amerikkalaisten elimistössä – ja päinvastoin.
LUE MYÖS: Parikymppiset noudattivat viikon länsimaista ruokavaliota – pelottavat seuraukset
Muista myös nämä bakteereista huolehtivat elämäntavat
Esimerkiksi puutarhassa puuhailu altistaa ihmisen hyville bakteereille. Kuvituskuva.
Myös liikunta saattaa edistää hyvien bakteerien määrän kasvua suolistossa.
Eräässä tutkimuksessa Bostonin maratoniin osallistujien suolistossa todettiin olevan paljon enemmän Veillonella-suvun bakteereita kuin muilla. Kun juoksijoiden elimistö tuotti maitohappoa rasituksessa, kyseiset bakteerit muodostivat siitä energianlähteenä toimivia lyhytketjuisia rasvahappoja.
Bakteeristonsa hyvinvoinnin vuoksi ihmisen kannattaisi välttää turhia antibiootti- ja lääkekuureja, jotka tappavat myös suoliston hyviä mikrobeja.
Luonnossa oleskelu ja möyriminen sen sijaan altistaa ihmisen luonnon bakteereille ja tekee elimistön bakteeristosta monimuotoisemman.
LUE LISÄÄ: Luontoaltistus suojaa lapsia sairauksilta – metsäpohjan tuominen päiväkodin pihalle paransi lasten vastustuskykyä
Emme ole sitä, mitä syömme, vaan sitä, mitä bakteerit tekevät siitä, mitä syömme
Bakteeriston vaikutuksista ihmisten terveyteen tehdään tutkimuksia kiihtyvällä tahdilla. Uusimman tutkimustiedon valossa Huovinen kehottaa kaikkia muuttamaan ruokavaliotaan ravitsemussuositusten mukaiseksi.
Suolistobakteeristosta huolehtiminen ei pelkästään pidennä elinajanodotetta vaan myös parantaa elämän laatua. Kuten Huovisen motto kuuluu: Emme ole sitä, mitä syömme, vaan sitä, mitä bakteerit tekevät siitä, mitä syömme.