"Henkisen koulun profeetan" hyväksikäyttötuomio koveni hovioikeudessa

Helsingin hovioikeus korotti perjantaina opettajana, profeettana ja parantajana esiintyneen miehen rangaistusta suomalaisnaisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.

Oikeuden mukaan Johanneksen kouluksi kutsutun henkisen koulun johtaja hyväksikäytti seksuaalisesti neljää naista erilaisten "hoitojen" varjolla. Naisilla oli käsitys, että miehellä oli yliluonnollisia, energeettisiä kykyjä parantajana ja profeetallisena henkilönä.

Pääosa teoista tapahtui ulkomaisissa seminaareissa, joihin naiset olivat matkustaneet. Teot tapahtuivat 2010-luvulla, ja naiset olivat niiden aikaan kolmi- ja nelikymppisiä.

Lue myös: "Pahanlaatuista lahkotoimintaa": Näin toimi suomalaisnaisten hyväksikäytöistä tuomitun ”profeetan” lahko – energiahoitoihin ja yllättäviin yhdyntöihin päädyttiin jopa lääkärin suosituksesta

"Tavallista ankarampi rangaistus perusteltu"

Käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2019 armenialaistaustaisen Davit Khachaturyanin, 63, kahden vuoden vankeuteen. Hovioikeus korotti rangaistuksen kahteen vuoteen ja kolmeen kuukauteen.

Khachaturyan oli vaatinut syytteidensä hylkäämistä. Syyttäjä puolestaan oli hakenut miehelle vähintään kolmen vuoden vankeutta.

Hovioikeuden mukaan mies toimi suunnitelmallisesti ja asemaansa hyväksikäyttäen.

–  (Uhrit) ovat nähneet (syytetyn) hengellisenä johtajanaan ja itsensä eräänlaisina opetuslapsina. Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoo, että kysymys on -- erityisen voimakkaasta uskonnollisen tai muun vakaumuksen aiheuttamasta riippuvuussuhteesta auktoriteettina pidettyyn vastaajaan, hovituomiossa sanotaan.

Hovioikeuden mukaan kaikki teot sisälsivät vähintään yhden sukupuoliyhteyden ja osa teoista sisälsi sekä oraali- että emätinyhdynnän ja muita seksuaalisia tekoja.

– Hovioikeus katsoi, että vastaajan menettelyn moitittavuus ja siten hänen syyllisyytensä huomioon ottaen rangaistus oli määrättävä käräjäoikeuden tuomitsemaa rangaistusta ja myös oikeuskäytännössä aiemmin noudatettua linjaa ankarammaksi.

KKO hylkäsi aiemmin osan syytteistä

Käräjäoikeuden mukaan pääosin Saksasta johdettu koulu oli hyvin suunniteltu ja organisoitu lahko. Johanneksen koulun lisäksi sitä nimitettiin Henkisten tieteiden akatemiaksi.

Käräjätuomion mukaan hyväksikäyttöä tapahtui Suomen lisäksi Espanjassa, Saksassa ja Armeniassa.

Jutussa suomalaisen tuomioistuimen toimivalta perustuu ulkomailla tapahtuneiden rikosten kohdalla kaksoisrangaistavuuteen. Väitettyjen tekojen pitää olla myös tekovaltion laissa rangaistavia ja sellaisia, joista olisi voitu tuomita rangaistus myös tekovaltion tuomioistuimessa.

Tästä käytiin käräjätuomion jälkeen oikeusprosessi, jonka lopuksi korkein oikeus katsoi, että Armeniassa ja Saksassa lain muotoilut olivat sellaisia, ettei kaksoisrangaistavuuden vaatimus täyttynyt. Näin ollen hylättiin syytteet, jotka koskivat Armeniassa ja Saksassa väitetysti tapahtuneita tekoja.

Hovioikeudessa oli siksi kyse vain Suomen ja Espanjan tapahtumista.