Hilkka Ahde on surrut monta päivää, kun lääkäri ei tullut kotiin toteamaan hänen äskettäin menehtynyttä äitiään kuolleeksi: "Koin sen kunnioituksen puutteena"

Poliitikko ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Hilkka Ahde kertoi Storyvillen 30-vuotisjuhlissa 26. tammikuuta olevansa varsin ristiriitaisissa tunnelmissa.

– Pitkään mietin, tulenko vai enkö. Olen ystävättäreni kanssa sopinut monet treffit, ja kaikki olen joutunut äidin takia perumaan. Nyt päätin, että tätä iltaa en peru. Äiti olisi kuitenkin halunnut, että tulisin, Ahde kertoi MTV Uutisille.

Hänen äitinsä Kerttu Riikonen, 87, menehtyi noin viikko sitten. Ahde toimi äitinsä omaishoitajana vuodesta 2013.

– Se on hirvittävän rankkaa, kun se on 24/7. Omaishoidossa on hirvittävän paljon korjattavaa ja tehtävää. Tämän yhteiskunnan pitäisi ymmärtää se, että jos omaishoitajat yksi kaunis päivä menisivät lakkoon, niin tämä yhteiskunta kaatuisi sinä päivänä. Sen takia täytyisi arvostaa. Se ei vaatisi paljoa, vain pieniä korjauksia. Meitä pitäisi kuunnella, Ahde sanoi painokkaasti.

Äidin lähdön hetkellä Ahde tajusi, miten yksin hän omaishoitajana oli.

– Jos minulla ei olisi ollut niin hyvää omasairaanhoitajaa, niin olisin ollut aivan pulassa. Aika rankkaa oli sekin, että sitten kun äiti lähti, niin lääkäri ei tullut edes kotiin toteamaan kuolemaa. Se oli sellainen asia, joka meni kaikista syvimmälle ja jota olen surrut monta päivää. Eikö ihmisen ja vanhuksen elämää kunnioiteta niin paljon, että tultaisiin kotiin? Vain hautaustoimiston miehet tulivat ja hakivat, Ahde kertoi lohduttomana.

Lue myös: Saara 57, sairastaa MS-tautia ja toimii kotona tyttärelleen omaishoitajana — hoitotyön ohella hän ehkäisee MS-tautia pelaamalla VR-pelejä

Miehensä Matti Ahteen kuoltua joulukuussa 2019, Ahde koki kotisairaalan lääkärin tulemisen kotiin valtavan tärkeänä.

– Se oli todella lohduttavaa, kun sai purkaa tuntojaan. Nyt ei ollut tällaista. Jos tähän on menty, ettei Helsingin kaupungilla ole resursseja enää siihen, että lääkärit käyvät toteamassa kuoleman kotona, niin se on aika surullinen asia. Ymmärrän sen, että resurssipulaa on, ja elävät ovat tärkeämpiä kuin kuolleet, mutta jotenkin koin sen sellaisena kunnioituksen puutteena, Ahde kertoi.

Ahde kokee, että hänen äitinsä teki yhteiskunnalle valtavasti kaikkea hyvää ja oli erittäin aktiivinen monella saralla.

– Kunnanvaltuutettuna pari kautta, lautakuntien puheenjohtajana, valmensi 10 Suomen mestaria. Kaikki tehnyt vapaaehtoisena aina. Ennen vanhaan oli sellainen systeemi, että jos oli urheiluseurassa valmentajana, niin ei saanut mitään palkkaa. Äiti teki kaikki vaatteetkin meidän tanssiesityksiimme itse ilman mitään korvauksia. Hän olisi ansainnut sen, että joku olisi tullut kotiin toteamaan kuoleman, Ahde jatkoi.

Ahde muistelee lapsuuttaan varsin ihanana.

– Äiti järjesti kaikenlaisia lastenjuhlia. Tyttökavereideni vanhemmat lähtivät usein juhlimaan vappuna ja uutenavuotena, mutta meillä ne olivat aina lasten juhlia. Meille tuli vieraita, joilla oli lapsia. Koko sukuni muistaa kaikki leikit, mitä äiti järjesti häissä ja sukutapahtumissa. Hän perusti meille myös sukulehden, jota toimitti 20 vuotta. Äiti oli toiminnan nainen, hyvin sosiaalinen.

”Siihen hänen elämänsä tavallaan loppui”

Ahteen äiti sai aikoinaan aivoverenvuodon, infarkteja ja oli niiden myötä koomassa. Siitä herätessään hän tajusi tilanteensa.

– Se oli surullinen asia. Siihen hänen elämänsä tavallaan loppui. Hän oli hyvin valmis lähtemään. Se ei ollut enää äitini näköistä elämää, Ahde kertoi.

Ahteen äiti kuoli kotona. Huonompaan päin mennyt kunto alkoi yskästä.

– Yskä oli niin massiivista ja jatkuvaa, että yritin saada kotihoidosta apua. Sieltä neuvottiin soittamaan 112. Ensiavusta tuli aivan ihanat pojat, jotka halusivat nähdä äidin hoitotahdon. Äiti oli tehnyt vahvan hoitotahdon, ettei häntä lähdetä kuljettamaan minnekään, ja me olimme sitten samaa mieltä siitä, Ahde kertasi tapahtumia.

Yskä äityi keuhkokuumeeksi, ja Ahde tiesi, ettei hänen äitinsä siitä enää parane.

– Sitten olimme hänen vierellään. Viimeiset tunnit olivat pahoja, koska hän tunsi tukehtuvansa. Kun saimme morfiinipumpun, niin sitten se helpotti, Ahde kertoi.

Ahde on ollut niin äitinsä, isänsä kuin miehensä kanssa läsnä viime hetkillä.

– Tämä kaikki on vahvistanut sitä, että eutanasia pitäisi saada laillistettua.

Tulevaisuudesta hän ei osaa vielä oikein haaveilla.

– Minulla on niin hirvittävän tyhjä olo tällä hetkellä. Omaishoito on ollut niin kokonaisvaltaista, että päivät ovat menneet siinä rutiinissa. Omaishoitaja ei jaksa, jos hän ei pidä omasta kunnostaan huolta. Sain valtuustossa läpi, että omaishoitajat saavat maksuttomat liikuntapalvelut Helsingin kaupungilta. Mietin sitä tänään hydrobicissä, Ahde kertoi.

Lue myös: Korona vaikeutti omaishoitajien arkea, mutta sai kunnat myös keksimään uusia tukimuotoja

Nyt hän voi kuitenkin toteuttaa unelmansa ja mennä sijaiseksi päiväkotiin.

– Menen ensin vapaaehtoiseksi. Ajattelin, että tänä keväänä menen muutamaan päiväkotiin katsomaan tämän päivän arkea, jotta tiedän valtuutettuna, mitä se oikeasti on. Olen ollut päiväkodin johtajana Oulussa, niin haluan nähdä, miten kaikki on muuttunut ja mitkä ovat ongelmat. Sen jälkeen voisin oikeasti tarjoutua sijaiseksi.

Ahteen elämään tuo iloa hänen lapsenlapsensa, joka on hänelle hirvittävän tärkeä.

– Teemme kaikkea ihanaa yhdessä: käymme Hoplopissa ja uimassa, pidämme kesäolympialaisia ja askartelemme. Hän käy meillä joka viikko tiistaisin vanhempiensa kanssa saunomassa, Ahde kertoi.

Ahde on asettunut ehdolle vuoden 2023 eduskuntavaaleihin SDP:n ehdokkaana.

Hilkka Ahteen Kerttu-äidin kuolemastsa uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.