Rikostutkinta Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemasta Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevästä jutusta on kestänyt yli kolme ja puoli vuotta.
Lehden uutisointia koskeva rikosepäily siirtyi syyteharkintaan viime joulukuussa, mutta tutkinta siitä, miten sotilastiedustelua koskevaa salassa pidettävää aineistoa päätyi HS:n haltuun, jatkuu yhä.
Lue myös: KKO: Viestikoekeskus-tutkinnassa lähdesuojaan vedonneella toimittajalla ei ollut oikeutta olla vastaamatta poliisin kysymyksiin
Helsingin Sanomien uutisointia on tutkittu turvallisuussalaisuuden paljastamisena. Poliisi on aiemmin kertonut tutkivansa mahdollista tietovuotoa nimikkeellä virkasalaisuuden rikkominen.
Keskusrikospoliisi (KRP) ei kommentoi esimerkiksi sitä, milloin rikoksen epäillään tapahtuneen. Tutkinnan on määrä valmistua syksyllä.
Poliisi ei ole ottanut kantaa siihen, ketä tietovuodosta epäillään. STT:n tietojen mukaan epäiltynä on ollut Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff.
Viime vuoden toukokuussa Alafuzoff kertoi Ylelle, että poliisi oli ollut häneen yhteydessä viimeksi puolta vuotta aiemmin.
– Olen mielestäni syytön, hän sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.
STT on kertonut epäillyn nimen jo esitutkinnan ollessa kesken, koska kyse on erityisen vastuunalaisessa asemassa työskennelleestä ihmisestä ja poikkeuksellisen paljon keskustelua herättäneestä tapauksesta.
Lisätutkinta venyttänyt prosessia
Syyteharkinnasta vastaava apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe ja tutkintaa KRP:ssä johtava Kai Käkelä kertovat, että kokonaisuuden esitutkintaa on viivyttänyt se, että tutkinnassa käytettyjen pakkokeinojen lainmukaisuutta on käsitelty korkeimmassa oikeudessa (KKO) asti.
– Meillä on myös ollut esitutkinnassa käsillä monellakin tapaa tutkinnallisesti haastava salassa pidettävä aineisto. Sen läpikäyminen on vaatinut tutkijoilta paljon aikaa ja työtä, Käkelä sanoo.
HS:n uutisointia koskevan tutkinnan kestoon on apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappen mukaan vaikuttanut myös puolustuksen loppuvaiheessa pyytämä laaja lisätutkinta.
– Ilman tuota lisätutkintaa asia olisi ratkaistu varmaan ajat sitten, hän sanoo.
Rappe ja Käkelä eivät kommentoi, mitä lisätutkinta koskee. Rappe sanoo, että syyteratkaisu uutisointia koskevasta osuudesta on tarkoitus saada valmiiksi syksyn aikana.
HS:n asianajaja: Tapaus on monella tavoin poikkeuksellinen
Helsingin Sanomia Viestikoekeskus-tapauksessa edustava asianajaja Kai Kotiranta sanoo, että lisätutkintaa on pyydetty siinä vaiheessa, kun se on puolustuksen näkökulmasta katsottu tarpeelliseksi ja kun puolustuksella on ollut riittävä käsitys siitä, mitä pitäisi vielä selvittää lisää.
– Lisätutkinnan sisältöön en voi ottaa kantaa jutun salassapitomääräysten vuoksi, Kotiranta sanoo.
Hänen mukaansa ei ole epätavanomaista, että vaativassa rikosasiassa tutkinta voi kestää vuosia.
Kotirannan mukaan Viestikoekeskus-tutkinnan aikataulu on venynyt, koska asia on ollut monella tavoin poikkeuksellinen ja pakkokeinoratkaisuja on täytynyt saattaa tuomioistuinten ja viime kädessä KKO:n tutkittavaksi.
Lue myös: KRP epäilee viittä Helsingin Sanomien työntekijää rikoksesta – viestikoekeskus-jupakan tutkinta valmis
Kotirannan mukaan kyse on lehdistön- ja sananvapauden ytimeen menevistä periaatteellisista kysymyksistä, joten niihin on haluttu saada KKO:n kannanottoja.
– Näillä ratkaisuilla on myös yleisempää merkitystä lehdistön- ja sananvapauden näkökulmasta, Kotiranta sanoo.
Hänen mielestään tutkinnan kestoa tärkeämpää on, että asia tulee riittävästi ja huolellisesti selvitettyä.
– Se on kaikkien oikeusturvan kannalta keskeistä.
Kotiranta kertoo, että HS:n toimituksessa kaikki rikoksesta epäillyt ovat kiistäneet mahdollisen syyllisyytensä.
KKO: Kotietsintä oli laillinen, mutta muistitikkua ei saanut tutkia
Koska rikosepäily koskee journalistista työtä ja toimittajilla on lain mukaan tiettyyn pisteeseen asti oikeus olla paljastamatta lähteitään, tutkinnan rajoja on jouduttu hakemaan tuomioistuimista.
Ratkaistavana on ollut, oliko toisen jutun kirjoittajaksi merkityn toimittajan kotiin tehty etsintä laillinen. Etsintä tehtiin, kun toimittaja itse soitti hätäkeskukseen. Hän oli vasaroinut tietokonettaan, joka alkoi savuta.
KKO katsoi toissa vuoden elokuussa antamassaan päätöksessä, että kotietsinnän sai tehdä. Myöhemmin saman vuoden joulukuussa se linjasi, ettei KRP kuitenkaan saa hyödyntää toimittajalta takavarikoimaansa muistitikkua.
Lue myös: KKO myönsi valitusluvan toimittajalle, joka vetosi HS:n Viestikoekeskus-jutun esitutkinnassa lähdesuojaan
Tikulta löytyneen tiedoston tutkiminen olisi KKO:n mukaan voinut johtaa toimittajan tietolähteen paljastumiseen.
Tämän vuoden maaliskuussa KKO antoi päätöksen asiassa, joka koski todistajana olevan HS:n toimittajan oikeutta olla vastaamatta poliisin kysymyksiin.
Toimittajaa haluttiin kuulla, sillä poliisin mukaan hän oli osallistunut ainakin yhden tutkinnan kohteena olleen artikkelin työstämiseen.
Toimittaja vetosi asiassa lähdesuojaan. KKO kuitenkin katsoi, ettei kysymyksiin vastaaminen paljasta tietolähdettä, eikä toimittajalla täten ollut lähdesuojan perusteella oikeutta olla vastaamatta niihin.
STT:n enemmistöomistaja on Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland.