Huawei esittelee tällä viikolla toimintaansa Helsingissä ja Tampereelle suomalaiselle ja kansainväliselle medialle. Huawein tuotekehitystoiminnot Suomessa ovatkin kasvaneet pikku hiljaa jo merkittäviin mittoihin: Helsingin Huawein tuotekehitysyksikössä työskentelee nyt jo noin 250 henkilöä ja Tampereellakin ollaan lähellä 50 henkilöä. Helsingin yksikkö avautui vuonna 2013 ja Tampereella toiminta aloitettiin syksyllä 2016.
Suuri osa Huawein Suomen tuotekehityksestä keskittyy päätelaitteiden käyttöliittymäsuunnitteluun ja muotoiluun. Helsingin yksikössä keskitytään lisäksi 4G- ja 5G-antennitutkimukseen, simulointiin sekä matkapuhelinten luotettavuuteen.
Huawein Helsingin yksikössä muun muassa testataan uusia älypuhelimia, niiden komponentteja sekä erityisesti kehitetään uusia testimetodeja. Entisissä Nokian tutkimuskeskuksen tiloissa Helsingin Ruoholahdessa toimivan Huawein tuotekehityskeskuksen kellarista löytyy kattava määrä erilaista testaustekniikkaa röntgenistä pudotustesteriin, antennilaboratorioon sekä muun muassa nopeiden lämpötilamuutosten testilaitteisiin.
Huaweilla on Helsingissä myös antennitestauslaboratorio.
Myös merkittävällä osalla nykyisin Huaweilla tuotekehitystyötä tekevistä on tausta Nokiassa, myös Suomen tuotekehityksen johtajalla ja Huawein mobiiliohjelmistojen teknologiajohtajalla Mikko Terholla. Terhon mukaan Huawei toimii tuotekehityksessä osittain toisin kuin Nokia aikanaan.
”Nyt kokeilemme ensin ja epäonnistumme nopeasti, jos niin on käydäkseen. Ei ole tarvetta analysoida niin paljoa ja selittää kaikkea. Kiinalainen tapa on rakentaa ja sitten testata, miten kehitystyön tulos toimii”, toteaa Terho Huawein toimintatavan erosta verrattuna menneisiin Nokia-aikoihin. ”Myös laitteen kehityksessä pyrimme tekemään jonkinlaisen prototyypin erittäin nopeasti.”
Helsingin yksikön lisäksi Huawein Tampereen tuotekehitysyksikkö tekee myös tutkimusta kamera- ja kuvantamisalgoritmeista.
Tuoreista Suomessa kehitetyistä Huawei-puhelinten osa-alueista Terho mainitsee uusien Mate 10 -puhelinten antennisuunnittelun. Mate 10 Prossa käytössä on 4G LTE -mobiiliverkkoyhteyksissä 4×4 MIMO -antenniratkaisu, joka mahdollistaa puhelimen tuen jopa 1,2 gigabitin latausnopeudelle 4G-verkossa ensimmäisenä älypuhelimena maailmassa.
Päähuomion Huawein älypuhelimen tulevaisuuden visiossa varasti tänään tekoäly. Sen osalta kehitystyö Huaweilla ei kuitenkaan tapahdu juurikaan Suomessa, vaan pääpaino on siltä osin Terhon mukaan Kiinassa. Suomessa tekoälytyö keskittyy lähinnä yliopisto- ja startup-yhteistyöhön.
Huawein Suomen tuotekehitys tekee useimmiten yhteistyötä Huawein Shanghain suuren tuotekehitysyksikön kanssa. Shanghain vastuulla Huawein tuotteista on huippupuhelinten P- ja Mate-mallisarjat, joten myös suomalainen osaaminen näkyy ennen kaikkea Huawein huippuluokan mallistossa.
Tuotekehitystiimit jakautuvat laajempaan 2,5-4 vuoden päähän tähtäävään teknologiakehitystyöhön sekä yksittäisiin tuotekehitysprojekteihin, joiden kesto on useimmiten 1-1,5 vuotta.
Kilpailijoilta myyntiin tulevien tuotteiden analysointia Terho ei pidä kovin tärkeänä. ”Oma tuotekehityspolku on luotu jo kaksi vuotta eteenpäin, joten kilpailijan esittelemiin ratkaisuihin on myyntiin tulevia tuotteita analysoimalla vaikea enää reagoida kilpailukykyisesti. Se on yksinkertaisesti liian hidasta.”
Älypuhelinten tulevaisuudessa siintävät nyt tekoälyn lisääntymisen ohella mahdollisesti taipuvat näytöt, tämän jälkeen täysin taipuvat laitteet sekä älypuhelimen käytön mahdollinen korvautuminen useammilla eri laitteilla. Luonnollisesti nämä tulevina vuosina nähtävät asiat ovat jo myös Huaweilla työn alla, mutta niistä ei voi vielä paljastaa mitään tarkempaa.
Aina visiot tulevasta eivät myöskään osu oikeaan. ”Ideat eivät koskaan kuole kokonaan”, toteaa kuitenkin Terho. Idea voi hyvinkin toteutua myöhemmin, kun valmiudet sen toteuttamiseen ovat paremmat.
Tässä testataan laitteen pintalasin pinnoituksen toimivuutta pudottamalla sille pieni vesipisara.
Laite, jolla voidaan testata ja kuvata puhelimen pudottamista nopealla 12 000 kuvaa sekunnissa tallentavalla kameralla.