Jos pari vuotta voimassa olleet merkit pitävät paikkansa, influenssakausi voi alkaa jälleen kuukautta tavanomaista aiemmin. Myös koronan seuraavaa aaltoa odotellaan syys–talvikaudelle.
Influenssa alkoi ennen levitä perinteisesti vuodenvaihteessa joululomien jälkeen, mutta korona muutti tilanteen.
Ensimmäisen pandemiavuoden aikana influenssakausi jäi käytännössä väliin, kun ihmiset suojautuivat koronavirusta vastaan niin tehokkaasti.
Sen jälkeen influenssakausien ennustettavuus on ollut vaikeaa.
Kahden viime kauden alku aikaistui siten, että epidemiat käynnistyivät jo marraskuussa. Huippu sijoittui joulu–tammikuulle. Nämä kaudet olivat laboratoriovarmistettujen tapausmäärien perusteella myös aiempia lievempiä.
Tulevan influenssakauden alkamisaikaa on vaikea arvioida, sanoo HUSin apulaisylilääkäri ja infektiosairauksien dosentti Eeva Ruotsalainen MTV Uutisille.
– Mutta jos katsoo alkusyksystä loppunutta eteläisen pallonpuoliskon influenssaepidemiakautta, epidemian huippu alkoi siirtyä entiselle paikalleen. Kuukausi sitä ennen alkoi koronaepidemia. Sitä, tuleeko pohjoisella pallonpuoliskolla kausi pikkuhiljaa siirtymään normaalille paikalleen, on kuitenkin erittäin vaikea sanoa.
Lue myös: Uusi koronavariantti leviää maailmalla
Lääketieteen Nobel kahdelle yhdysvaltalaistutkijalle mikro-rna:n tutkimisesta
Korona-aallot elävät Ruotsalaisen mukaan omaa elämäänsä.
– Suomessa oli viime vuonna kolme aaltoa ja tänä vuonna niitä on ollut kaksi, jos ottaa lukuun viime syksyn korona-aallon, joka hänti tammikuulle. Seuraava korona-aalto alkoi tänä vuonna loppukesästä. Nyt me emme tiedä, mihin suuntaan korona on lähtemässä. Alkaako sairastuvuus nousta viime vuoden tapaan voimakkaasti loka–marraskuussa vai tuleeko tässä loivempi epidemia-aalto loppuvuodesta? Sekin jää nähtäväksi.
Ruotsalaisen mukaan tulevaan epidemia-aaltoon vaikuttavat myös Euroopassa kesästä alkaen jalansijaa saanut uusi omikronvariantti XEC ja sen rantautuminen Suomeen sekä se, miten hyvin riskiryhmät on saatu rokotetuksi.
MTV:n Huomenta Suomessa keskusteltiin lokakuun alussa koronarokotusohjelmasta. Juttu jatkuu videon alla.
9:55
Haastattelussa THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Lotta Oksanen.
Viime vuonna tehtiin virhe
Ikääntyneiden ja voimakkaasti immuunipuutteisten koronarokotusten alkua aikaistettiin tänä vuonna vuoden 2023 kokemusten jälkeen.
Ruotsalaisen mukaan rokotukset aloitettiin viime vuonna puolisentoista kuukautta liian myöhään, koska ne ajoitettiin yhtä aikaa influenssarokotteiden kanssa. Tuolloin koronaepidemia oli kuitenkin jo täydessä vauhdissa.
Viime syksynä koronarokotusten myöhäinen aloitus epidemiaan nähden lisäsi ikääntyneiden sairaalahoitoon joutumista ja kuolleisuutta. Kahdessa kuukaudessa koronaan kuoli yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin ensimmäisenä pandemiavuonna yhteensä. Kaksi viikkoa ennen viime syksyn epidemian huippua kauden koronarokotteista oli annettu vain viisi prosenttia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee nyt koronarokotteen tehosteannosta ja influenssarokotuksia 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille sekä laajalti sairausriskiryhmille. Lisäksi influenssarokotuksen saa ilmaiseksi myös riskiryhmään kuuluvan perusterve lähipiiri.
"Riskiryhmien tulee rokottautua"
HUSin Ruotsalaisen mukaan kaikkien niiden, joille sekä influenssa- että koronarokotus tarjotaan, kannattaa se ottaa. Riskiryhmään kuulumattomat voivat ostaa ne yksityisiltä palveluntuottajilta tai apteekista reseptillä ja käydä piikityttämässä esimerkiksi terveyskeskuksessa.
Myös monet työnantajat tarjoavat työntekijöilleen influenssa- ja osin myös koronarokotuksia.
– Koronaa on koko ajan kierrossa, minkä lisäksi tulee epidemia-aaltoja. Kun perusterve ottaa rokotteen, se kannattaa ajoittaa ennen syyskauden epidemia-aaltoa. Koronarokotukset voivat tutkimusten mukaan antaa suojaa koronan pitkäkestoiselta oireyhtymältä eli long covidilta, jonka riski voi kasvaa mitä useammin koronan sairastaa.
– Kaikkien hengitystieinfektioepidemioiden kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen vaikutus on joka tapauksessa suuri, kun ottaa huomioon myös sairauspoissaolot, Ruotsalainen summaa.
Sairastetun koronan antama suoja kestää periaatteessa noin puoli vuotta.
– Maailmanlaajuisesti tästä on kuitenkin hyvin erilaisia näkemyksiä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen tartuntatautien keskus CDC tarjoaa rokotuksen jo kolme kuukautta sairastetun koronan jälkeen. Lisäksi CDC:n mukaan kaikkien yli kuusi kuukautta vanhempien ja erityisesti riskiryhmiin kuuluvien tulisi saada syystalven koronarokotetehoste.