Tuleeko käsivartesi kipeäksi rokotuksen jälkeen? Tässä syy

AOP Koronarokote
Käsivarren kipeytyminen rokotteen ottamisen jälkeen on todellisuudessa merkki siitä, että lääke toimii, kun immuunijärjestelmä alkaa tehdä kovasti töitä ja tuottaa vasta-aineita suojautuakseen virukselta. Kuvituskuvassa annetaan koronarokotusta.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Kati Hyttinen

    kati.hyttinen(at)mtv.fi

    Influenssa- ja koronarokotus saattaa joskus aiheuttaa tuskallisia sivuoireita. Yleisin niistä on käsivarren kipeytyminen. Oireista ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, itse asiassa päinvastoin.

    Syksyn rokotuskausi on alkanut.

    Ensimmäisenä korona- ja influenssarokotuksia tarjotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusten mukaisille riskiryhmille. Myös työnantajat ovat alkaneet tarjota influenssarokotuksia työntekijöilleen.

    Osa rokotuksen ottajista tietää jo ennakkoon, että rokotteet voivat aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita ja että käsivarsi voi kipeytyä rokotuksen jälkeen. Joskus kipu voi olla hyvinkin voimakasta.

    Siitä ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan. Kyse ei siis ole esimerkiksi siitä, että neula olisi osunut hermoon tai jotain olisi mennyt pieleen.

    Merkki siitä, että rokote toimii

    Käsivarren kipeytyminen rokotteen ottamisen jälkeen on todellisuudessa merkki siitä, että lääke toimii, kun immuunijärjestelmä alkaa tehdä kovasti töitä ja tuottaa vasta-aineita suojautuakseen virukselta, kerrotaan muun muassa Health-julkaisussa.

    Lihakseen ruiskutettu pieni rokoteruisku venyttää lihassyitä ja laukaisee immuunivasteen, joka aiheuttaa tilapäisen tulehduksen ja mahdollisen epämukavuuden tunteen.

    Lihaksensisäinen rokote, jollainen on influenssa- ja koronarokotusten lisäksi myös muun muassa jäykkäkouristusrokote, aiheuttaa yleensä enemmän käsivarren arkuutta kuin ihonalainen rokote. Ihonalaisia rokotteita ovat tuhkarokko-, sikotauti-, vihurirokko- ja vesirokkorokotteet.

    Vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan 60–80 prosenttia ihmisistä raportoi turvotuksesta, kivusta ja arkuudesta influenssarokotuksen jälkeen. Kaikki eivät siis kipua tunne.

    Lisää hyviä uutisia

    Jos käsivarsi rokottaessa kipeytyy, toinen hyvä uutinen vaikuttavuuden lisäksi on se, että kipu ei kestä yleensä kovin kauan.

    Muutaman päivän kestävä pieni kipu on sitä paitsi helpompi sietää kuin flunssa kuumeineen, vilunväristyksineen, kurkkukipuineen, lihas- ja päänsärkyineen ja nuhineen, Health-sivuston asiantuntijat muistuttavat. Kurja olo voi influenssan jälkeen kestää viikkoja. Lisäksi jälkitaudit, kuten keuhkokuume, voivat viedä jopa sairaalaan.

    Influenssarokote vähentää asiantuntijoiden mukaan sairastumisen riskiä tehokkaasti. Rokotteella voi suojata itsensä lisäksi läheisiään ja työtovereitaan. Rokotteen saaneilla sairastuneilla oireet ovat yleensä lievempiä ja lyhytaikaisempia kuin niillä, jotka eivät ole saaneet rokotusta.

    Ota rokotus ajoissa

    Influenssarokotus kannattaa ottaa ennen varsinaisen epidemian alkua, jotta suoja tautia vastaan ehtii syntyä. Influenssakausi alkaa tyypillisesti marraskuussa. 

    Jos rokotuksen jälkeen tulee hengitysvaikeuksia, huimausta, heikkoutta, kalpeutta tai nokkosihottumaa tai jos ääni käheytyy, hengitys alkaa vinkua, huulet tai silmät turpoavat tai sydämen syke nousee korkeaksi, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin.

    Rokotuksen aiheuttama olkapäävaurio (SIRVA) on harvinainen rokotuskomplikaatio, jossa rokote on annettu liian ylös olkavarteen ja mennyt joko olkalisäkkeenalaiseen nivelpussiin tai suoraan olkaniveleen.

    Duodecim-lehti kertoo tapauksesta, jossa koronakotuksesta saatu halvauksentapainen oire kesti 36 tuntia. Rokotuksen osuminen liian ylös johtui tässä tapauksessa rokottajan halusta välttää ruiskuttamista potilaan tatuoidun ihon läpi.

     

     

    Kahdeksan keinoa ehkäistä rokotuskipua

    Joskus käsivarsi voi tulla niin kipeäksi, että se haittaa jo elämää. Jos tietää olevansa herkkä tässä suhteessa, arkuutta on mahdollista yrittää ehkäistä muutamalla keinolla. 

    • Valitse sopiva käsi: Rokote kannattaa ottaa siihen käteen, jota käyttää vähemmän, eli vasempaan käteen jos on oikeakätinen, ja oikeaan, jos vasen käsin on vahvempi. Jos kipu haittaa nukkumista ja on tottunut nukkumaan yleensä vasemmalla kyljellä, rokotteen voi ottaa oikeaan käteen ja päinvastoin.

    • Rentouta pistettävä käsivarsi: Rokotetta annettaessa käsivarsi, johon neula pistetään, kannattaa pyrkiä rentouttamaan, koska lihasten jännittäminen voi lisätä kipua.

    • Paina jäällä: Influenssarokotuksen jälkeen pistoskohtaa voi rauhoittaa painamalla sitä jäällä. Joidenkin mielestä lämpö rauhoittaa paremmin, koska se rentouttaa lihasta.

    • Venyttele: Kipua voi turruttaa venyttelemällä tai liikuttamalla ja pyörittelemällä kättä niin paljon kuin mahdollista. Käden pitäminen liikkeessä voi lisätä verenkiertoa ja vähentää jäykkyyttä.

    • Vältä kovaa liikuntaa: Rasittavaa nostelua tai muuta rankkaa liikuntaa, kuten juoksua tai voimaharjoittelua, kannattaa välttää noin vuorokausi rokotuksen jälkeen. Keholle on hyvä antaa aikaa levätä ja palautua. Kevyttä venyttelyä tai joogaa voi harrastaa.

    • Juo riittävästi: Ennen rokotusta ja sen jälkeen kannattaa juoda runsaasti nesteitä. Nestetasapainon säilyttäminen auttaa kehoa reagoimaan paremmin rokotteeseen.

    • Ota lääkettä: Reseptivapaiden kipulääkkeiden, kuten parasetamolin, aspiriinin tai ibuprofeenin, ottaminen tuntia tai kahta ennen influenssarokotusta tai heti sen jälkeen voi auttaa torjumaan kipeän käsivarren tunnetta ja vähentämään turvotusta. Ennen rokotusta kannattaa lääkkeiden ottamista kuitenkin välttää, koska ne voivat vaikuttaa rokotteen tehoon.

    • Ajoita oikein: Monet varaavat influenssarokotuksen perjantaiksi tai lauantaiksi. Toiveena on, että maanantaihin mennessä ollaan jo kunnossa.

    Lue lisää aiheesta:
    Rokotteet Influenssa Koronavirus Sairaudet ja taudit Terveys ja hyvinvointi Koronarokotus Lääketiede Lääkkeet Keuhkosairaudet Lifestyle

     

    Lue myös:
      Kirsikoita pöydällä olevan lautasen päällä ja sen ympärillä

      Uusimmat

      •