Ihmisen pimeä puoli – miksi jotkut valitsevat pahuuden? Professori: "Jos näkee, että manipulaatio on omalta kannalta edullisempaa..."

Yhteiskunnassa, mediassa, elokuvissa ja jopa arkisessa elämässä törmää välillä käyttäytymiseen, jonka mieli ymmärtää "pahuutena".

Pahuus on Huomenta Suomessa vierailleen Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaan mukaan "tarraleima", jonka avulla yritetään ratkaista vaikeita kysymyksiä.

– Toisaalta yhteiskunnallisissa selitysmalleissa ei kovin halukkaasti käytetä sanaa paha, vaikka jotkin asiat ovat todella niin hirvittäviä, että niitä ei voi kutsua vain epäkohdiksi, haitoiksi tai vahingoiksi, vaan sana paha kuvaa niitä, Hallamaa toteaa.

Kun pohditaan, miten ihmisestä tulee paha, ajatellaan, että se on jotenkin sosiaalinen prosessi.

– Populaarikulttuurista ja filmeistä tiedetään, että pahuudessa on jotain kiehtovaa. Ajatellaan, että siinä on jotain selittämätöntä ja arvoituksellista.

Tämän takia Hallamaan mukaan ihmisestä on helppo vain todeta, että tämä on paha, mutta keskustelu loppuu usein siihen.

– Jos haluaisimme vaikuttaa asioihin, niin eihän silloin pahaksi kutsuminen vielä auta eteenpäin ollenkaan.

Katso koko keskustelu artikkelin alusta löytyvältä videolta.

Lue myös: Tätä on äärimmäinen pahuus – eikä sitä tekevää voi parantaa

Moraalinen toiminta vaatii herkkyyttä

Moraalinen toiminta muiden kanssa vaatii Hallamaan mukaan herkkyyttä ottaa huomioon muut.

– Pahuus yhdistetään ehkä psyko- tai sosiopaatteihin ja tutkijoiden mukaan heidän persoonallisuutensa on sellainen, että heillä ei ole tuntosarvia muiden herkkyydelle. Tai jos onkin, he käyttävät muiden herkkyyttä ja haavoittuvuutta omien tarkoitusperiensä ajamiseen.

Tämä lisää Hallamaan mukaan pahuuden tuntua ja tällaisten ihmisten toiminnan vahingollisuutta.

Tavallisessa kanssakäymisessä pyritään yleisesti ottaen ottamaan toiset huomioon ja sovittamaan oma toiminta sen mukaan, mitä nähdään toisen tuntevan.

– Pahuutta on sellainen, että toisen herkkyyksiin, heikkouksiin ja haavoittuvaisuuksiin isketään ja käytetään häikäilemättömästi omaksi eduksi, Hallamaa toteaa.

Lue myös: Joka kymmenennellä on persoonallisuushäiriö – tätä se käytännössä tarkoittaa

Omatuntoa kehitetään lapsuudessa

Omatuntoa kehitetään muun muassa kasvatuksessa.

– Lapsille sanotaan, että huomaatko, että toiselle tuli paha mieli ja miltä sinusta itsestäsi tuntuisi, jos noin tapahtuisi, Hallamaa selittää.

Aikuisille moraalinen itsekasvatus ei ole enää niin normaalia, vaan usein keskitytään ennemmin fyysisten tai tiedollisten ominaisuuksien kehittämiseen.

Omatunnon kehittämiseen tarvitaan Hallamaan mukaan myös omaa tahtoa.

– Jos näkee, että manipulaatio ja toisten pakottaminen on omalta kannalta edullisempaa, silloin on ehkä vaikeaa luopua sellaisesta.

Toisenlaisten keinojen vastavuoroisuuteen antautuminen ja muiden huomioon ottaminen tarkoittaa sitä, että pitäisi luopua käyttämästä pakottavia keinoja suhteessa muihin.

Lue myös: Meri itki peloissaan syliä, mutta äiti ei tullut – tuhoava äitiys on edelleen tabu: "Lapset ovat uskollisia vanhemmilleen"

Tekeekö valta ihmisestä pahan?

Rajaton valta saattaa Hallamaan mukaan altistaa ihmistä pahuudelle.

– Historiasta tiedetään, että tällaiset valistuneetkin itsevaltiaat tullessaan vanhemmiksi, vaikkapa Aleksanteri II, niin valistus katoaa ja itsevaltius jää jäljelle.

Sama saattaa käydä myös superrikkaiden tapauksessa, kun ei olekaan enää riippuvainen muista. Se vaikuttaa tapaan ajatella ja myös siihen, kuinka ottaa muita huomioon.

– Meidän tavallisten ihmisten onni on siinä – vaikka pidämmekin sitä usein myös rasituksena – ettei ole tällaisia vallankeinoja määrätä omasta tai muiden elämästä. Se pakottaa ottamaan muut huomioon ja löytämään neuvotteluratkaisuja, jotka ovat kaikkien kannalta ainakin siedettäviä.

Lue myös: Luuletko tunnistavasi narsistin? Tällainen on "herkkä narsisti" – ei istu yleiseen mielikuvaan

Lue myös: Ilkeä juoru antoi Sinille ala-asteella liikanimen "elmukelmu" – nyt hän kertoo, mihin vuosien kiusaaminen johti

Katso myös: Miksi ihminen tappaa ja voiko joku olla jo syntyessään paha? Johtava aivotutkija vastaa