Suomen ilmastopaneelin entinen puheenjohtaja, emeritusprofessori Markku Ollikainen sanoo, että olemme jo myöhässä sopeutumissuunnitelmien teossa ja varsinkin niiden toteutuksessa.
Ilmastonmuutos etenee eikä sitä voida kokonaan pysäyttää ainakaan lähiaikoina. Muutoksiin pitää siis myös sopeutua ja varautua. Meillä Suomessa muutos uhkaa jo Lapin perinteisiä elinkeinoja kuten poronhoitoa ja kalastusta, mutta myös matkailua.
Saamelaisalueella ilmastonmuutos on jo täyttä totta ja siihen on pakko sopeutua. Se näkyy esimerkiksi nopeina sään vaihteluina.
– Keskellä talvea on ensin mukavat -20 astetta ja sitten yhtäkkiä sataakin vettä ja tulee suvikelit. Jos aikaisemmin on voinut perinteisiin sään merkkeihin luottaa, niin nyt ei tiedä, millaisia kelejä on tulossa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.
Perinteiset elinkeinot kuten porotalous ovat vaarassa.
– Poronhoidossa on ollut vaikeita vuosia, varsinkin kun tulee keskellä talvea kesä ja sitten taas maa jäätyy. Poron on vaikea löytää ruokaa ja joudutaan hätäruokintaan rehuilla ja heinillä ja se käy kukkaron päälle ja myös poronhoitajien mielenterveyden päälle, kun se on nyt toistunut useana talvena, kertoo Näkkäläjärvi.
Lapin porotalous kärsii jo nyt ilmastonmuutoksen aiheuttamista ongelmista.
Lappi on sopeutumisen koelaboratorio
Suomen ilmastopaneelin entinen puheenjohtaja muistuttaa, että arktisilla alueilla ilmasto lämpenee ainakin kaksinkertaista vauhtia verrattuna maailman keskiarvoon, ja Lappi on koelaboratorio koko Suomelle ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
– Jos teemme Lapissa fiksuja toimenpiteitä, saamme merkittävän määrä kokemusta siitä, kuinka sopeutumistoimia voidaan organisoida Suomessa. Sopeutuminen on Suomelle välttämättömyys, toteaa emeritusprofessori Markku Ollikainen.
Poronhoidon ja kalastuksen lisäksi matkailuelinkeino on uuden tilanteen edessä.
– Lapissa joudutaan miettimään, mitä tehdään, jos lumi ei tule joulukuussa tai mitä tehdään, jos lumi sulaa jo helmikuun lopussa, tiivistää Ollikainen.
Viilennyksen järjestäminen on yksi kiireellisimmistä sopeutumistoimista.
Hellekuolemien määrä kymmenkertaistuu
Sopeutumista vaaditaan myös muualla maassa.
Maatalous joutuu etsimään kuivuutta kestäviä viljelykasveja ja hankkimaan kastelujärjestelmiä. Toisaalta pitää varautua rankkasateisiin. Metsänomistajat joutuvat sopeutumaan lisääntyviin myrskytuhoihin ja uusiin tuholaisiin. Metsäteollisuuden on selvittävä puunkorjuun vaikeutumisesta ja puulajiston muuttumisesta lehtipuuvaltaisemmaksi.
Kiireellisintä olisi varautuminen henkeä ja terveyttä uhkaaviin muutoksiin. Hellekuolemien määrän on arvioitu 10-kertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.
– Meidän tulisi järjestää viilennystä vanhainkoteihin, sairaaloihin, päiväkoteihin, kouluihin ja asteittain ihan kaikkialle, muistuttaa Ollikainen.
Lue myös: Puusta maksetaan enemmän kuin vuosikymmeniin – metsäala ei myönnä ongelmia puun riittävyydessä
Tarvitaan lisää tietoa ja käytännön toimia
Ollikaisen mielestä Suomessa on nyt korkea aika herätä miettimään, miten parhaiten sopeudumme.
– Sopeutumisen ymmärrys ja kyky tarttua toimiin on edistynyt meillä hitaasti. Sopeutuminen ei ole agendalla poliittisessa päätöksenteossa. Ei ole ollut ennen eikä ole nytkään. Se on valitettava tosiasia. Nyt on se aika, jolloin viimeistään pitää herätä siihen, että tarvitaan erityistoimia pohjoisessa ja merkittäviä toimia täällä etelässä, huomauttaa Ollikainen.
Saamelaisalueella toivotaan sopeutumissuunnitelmaa ja tukea poronhoitajille.
– Tarvitaan tukea laajalle sopeutumisohjelmalle ja sen rakentamiselle yhdessä tutkijoiden ja meidän perinteisen tiedon haltijoiden kanssa. Toiseksi pitäisi saada semmoinen Norjan mallin mukainen systeemi, että poronhoitajat saisivat ihan rahallista tukea tai rehuja ja heiniä tueksi, kun kriisi koittaa. Tällä hetkellä joudutaan odottamaan pitkä aika. Pitää todeta ne vahingot ja sitten ehkä saadaan apua. Joinakin vuosina ei ole saatu apua ja joinakin vuosina on saatu. Norjassa on mahdollista saada heti tukea, kun kriisi koittaa, toivoo Näkkäläjärvi.