Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo tällä hetkellä Suomessa.
Helsingin yliopiston maaperä- ja ympäristötieteen professori Mari Pihlatien mukaan ilmastonmuutos näkyy suurimmin talvissa. Talvet ovat lumettomia, lunta tulee ja menee. Pihlatien mukaan myös kesäisin lämpötilat nousevat. Kesäisin on yhä kuumemmat olosuhteet.
Pihlatien mukaan pohjoisen Arktinen alue on kaikkein herkin. Arktinen alue lämpenee nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Siellä ilmaston lämpeneminen vaikuttaa eliölajistoon ja niiden olosuhteisiin
– Eliöstö ei ole sopeutunut näin nopeisiin muutoksiin. Monet eliölajit joutuvat ahtaalle, Pihlatie sanoo.
Ilmastonmuutos näkyy maataloudessa
Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilalla tehdään mittauksia maatalouden ilmastovaikutuksista. Tutkimusta syyskuussa käyttöönotetulla mittausasemalla johtaa Pihlatie itse.
Pihlatie kertoo, kuinka ilmastonmuutos näkyy maataloudessa erityisesti kasvukaudella, syys-, kevät-ja talviviljelyssä. Hänen mukaan lumipeitteisyys ja lumen suojaava vaikutus vähenee silloin.
– Sade tulee vetenä, jolloin pellot ovat märkiä. Siihen täytyy sopeutua, Pihlatie sanoo.
Jos siirrytään ajassa viidestä kymmeneen vuotta eteenpäin, muutos näkyy konkreettisesti lumisuudessa. Se kuinka suuri muutos on, vuosien välinen vaihtelu on Pihlatiestä suurta.
– Jos lämpötila nousee 1,5 tai kaksi astetta, se on nimenomaan se kriittinen lämpötilan nousu siihen, että Etelä-Suomi on lumeton, Pihlatie sanoo.
Pihlatie kertoo, kuinka sään ääri-ilmiöiden on ennustettu lisääntyvän Suomessa tulevaisuudessa. Esimerkkinä Pihlatie nostaa myrskyt ja kuivuusjaksot.
Pihlatien mukaan kuisuusjaksot vaikuttavat myös esimerkiksi tuotantoon ja maatilan toimintaan. Viikissä tutkimuksen kautta etsitään keinoja, kuinka näihin jaksoihin sopeuduttaisiin.
Miksi emme toimisi nyt?
Pihlatien mukaan jos lämpötila nousee muutamia asteita, se ei monesta tunnu vaikuttavan. Pihlatien mukaan vaikutukset tulevat kuitenkin jälkikäteen.
Jos tehdään muutoksia esimerkiksi päästövähennyksissä, vaikutukset nähdään kymmenien vuosien päästä.
Pihlatie ihmetteleekin miksi emme toimisi nyt, kun keinot tiedetään. Nyt vielä ehdimme toimimaan, jotta ilmasto ei lämpene liikaa.
– Tähän voisi käyttää yhtä vertauskuvaa. Jos tiedetään, että Itämereen valuu merkittävä öljyvuoto, miksi emme korjaisi sitä nyt, vaan kymmenen vuoden päästä, Pihlatie sanoo.