Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreen raportin mukaan kasvihuonekaasujen päästöt pitää saada lähes puolitettua vuoteen 2030 mennessä. Vain näin voidaan saavuttaa tavoite ilmaston lämpenemisestä enintään 1,5 celsiusasteella esiteolliseen aikaan verrattuna.
IPCC muistuttaa ilmaston lämpenemisen uhkaavan sekä ihmisen että luonnon hyvinvointia. IPCC:n mukaan ihmisen jo aiheuttamasta lämpenemisestä on koitunut vakavia seurauksia kaikkialla maapallolla muun muassa sään ääri-ilmiöinä.
Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 celsiusastetta esiteollisesta ajasta eli vuosista 1850–1900 vuosiin 2011–2020 verrattuna.
Mahdollisuus taata elinkelpoinen ja kestävä tulevaisuus kaikille maapallolla on IPCC:n mukaan umpeutumassa nopeasti. Tällä vuosikymmenellä tehtävät ratkaisut vaikuttavat sekä nyt että vielä tuhansia vuosia eteenpäin, IPCC muistuttaa.
Ilmastopaneelin mukaan nykyiset tai edes suunnitellut ilmastotoimet eivät riitä lämpenemisen rajaamiseen 1,5:een tai edes kahteen celsiusasteeseen. Nämä olivat tavoitteet, joihin maailman maat sitoutuivat Pariisin ilmastosopimuksessa 2015.
Lue myös: Tärkeä ilmastoraportti julki tänään: "Paljon painavaa asiaa tilanteen vakavuudesta ja kiireellisyydestä"
Puolitoista astetta lämpimämpää jo kymmenen vuoden kuluttua
IPCC julkaisi tänään kuudennen arviointiraportin viimeisen osan eli yhteenvetoraportin. Raportti summaa yhteen vuosina 2018–2022 julkaistut osaraportit ja erikoisraportit. IPCC:n mukaan ilmasto jatkaa joka tapauksessa lämpenemistään vähintään vuosikymmenen ajan ja 1,5 asteen raja saavutetaan IPCC:n mukaan todennäköisesti 2030-luvun alkupuolella.
Ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen hillintä edellyttää lopulta hiilineutraalisuuden saavuttamista. Se, kuinka kauan tavoitteen saavuttaminen kestää – ja erityisesti toimet tällä vuosikymmenellä – määrittävät IPCC:n mukaan paljolti sen, saadaanko lämpeneminen rajoitettua puoleentoista tai kahteen asteeseen.
Kummatkin tavoitteet edellyttäisivät ilmastopaneelin mukaan välittömiä ja merkittäviä supistuksia päästöihin kaikilla sektoreilla. Puolentoista asteen enimmäistavoitteessa globaali hiilineutraalisuus saavuttaisiin 2050-luvun alkupuolella ja kahden asteen mallissa 2070-luvun alkupuolella, IPCC arvioi.
Kestävässä ilmastokehityksessä hyödyt kuittaavat kustannukset
Toimenpiteiden kiirehtimisen ohessa IPCC muistuttaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen on jo tarjolla hyväksi koettuja toimenpiteitä ja teknologisia keinoja. Rahasta ja pääomistakaan ei sinänsä ole pulaa, mutta ilmastotoimien rahoitusta pitää moninkertaistaa ja esteitä rahoituksen kanavoimiseksi oikeisiin kohteisiin pitää purkaa.
– Tieteen viestit ovat vakavia. Meidän ei pidä lamaantua, vaan kanavoida huoli teoiksi. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että ihmisten ja yhteiskuntien toimintaa voidaan muuttaa nopeastikin, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) kommentoi tuoretta IPCC-raporttia.
Lue myös: Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät laskivat hieman – viime vuonna ilmoitettiin 123 tapauksesta
IPCC:n mukaan ratkaisujen keskiössä on ilmastollisesti kestävä kehitys, missä toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tuottavat laajempia hyötyjä. Näin esimerkiksi ihmisten terveyden kohentumisen hyödyt hengitysilman laadun parantuessa ovat osapuilleen samat, ellei suuremmat, kuin päästöjen vähentämiseen liittyvät kustannukset.
Oikeudenmukaisuuden toteutuminen ilmastotoimissa tärkeää
Ilmastollisesti kestävän kehityksen toteuttamisesta, kuten ilmastotoimista yleensä, tulee ilmaston lämpenemisen jatkuessa yhä vaikeampia toteuttaa, IPCC muistuttaa. Käytettävissä olevien tehokkaiden toimenpiteiden määrä supistuu koko ajan.
– Siksi valinnoilla, joita teemme muutaman seuraavan vuoden aikana, on kriittinen merkitys sekä oman että tulevien sukupolvien tulevaisuuden määrittämisessä, raportin tiivistelmässä todetaan.
Lue myös: Hollannin traktoriprotestien taustalla EU:n "piittaamaton ympäristöpolitiikka", sanoo erikoistutkija – vaikutukset voivat näkyä myös Suomessa
IPCC:n mukaan kestävien ratkaisujen aikaansaamisessa on tärkeää huolehtia oikeudenmukaisuudesta. Ilmaston lämpenemisestä kärsivät jo nyt eniten ne ihmiset, jotka ovat vaikuttaneet vähiten koko ilmiön syntyyn. Lähes puolet maapallon asukkaista asuu alueilla, jotka ovat erittäin alttiita lämpenemisen seurauksille.
Jos teknologiaa, muuta tietotaitoa sekä rahoitusta vain tarjotaan, kykenevät kaikki yhteisöt IPCC:n mukaan vähentämään tai kokonaan välttämään hiileen perustuvaa kulutusta.
Ilmastonmuutos on entistä suurempi uhka myös ekosysteemeille ja luonnon monimuotoisuudelle. IPCC:n mukaan maapallon maapinta-alasta ja makeista vesistä sekä meristä pitäisi suojella tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti noin 30–50 prosenttia, jotta planeetan hyvinvointi voitaisiin varmistaa.