Kiistaa on vain siitä, onko Israelin toiminta perusteltavissa sotilaallisella välttämättömyydellä ja siviilien parhaalla, sanoo suomalaistutkija.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) syyttää Israelia sotarikoksista Gazassa. Suomalainen asiantuntija pitää väitteitä uskottavina.
Järjestön mukaan sen keräämät todisteet osoittavat, että Israelin toistuvat evakuointikehotukset Gazassa täyttävät sotarikoksen määritelmän pakkosiirtojen osalta.
Human Rights Watchin mukaan Israelin toimet vaikuttavat täyttävän etnisen puhdistuksen määritelmän alueilla, joille palestiinalaisilla ei ole mahdollisuutta palata.
Järjestön mukaan pakkosiirtäminen on ollut laajamittaista ja systemaattista.
HRW:n 172-sivuisen raportin esittämä argumentti on "aika vakuuttava", arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart MTV Uutisille.
Stewartin mukaan siitä ei ole mitään epäselvyyttä, pakkosiirtääkö Israel gazalaisia siviileitä vai ei.
– Kiistaa on vain siitä, onko Israelin toiminta perusteltavissa sotilaallisella välttämättömyydellä ja siviilien parhaalla. Tämä on Israelin argumentti. Human Rights Watchin raportti esittää uskottavasti, ettei Israelin väite pidä vettä, Stewart jatkaa.
Timo R. Stewart: "Siviileille täytyy myös taata hengissä pysymisen mahdollisuudet ja mahdollisuus palata koteihinsa. Nyt tämä ei ole mahdollista, kun kodit tuhotaan".
"Propagandaa, jota Israelin ministeritkään eivät jaksa toistaa"
Israel perustelee siviilien pakkosiirtoja tai "evakuointeja" sillä, että terroristijärjestö Hamas taistelee siviiliväestön keskeltä. Jotta Israel voi käyttää riittävästi tappavaa voimaa, täytyy siviiliväestö siirtää tieltä.
Tähän Israelilla on kansainvälisen lain mukaan oikeus. Stewartin mukaan siviilejä voidaan siirtää, mutta heitä pitää myös suojata. Nyt näin ei ole aina tapahtunut, vaan Israelin pommitukset ovat tappaneet siviileitä myös niin sanotuilla "turvallisilla alueilla" sekä evakuointien aikana, Stewart arvioi.
– Siviileille täytyy myös taata hengissä pysymisen mahdollisuudet ja mahdollisuus palata koteihinsa. Nyt tämä ei ole mahdollista, kun kodit tuhotaan, Stewart sanoo.
Lokakuussa Yle kertoi Israelin pommituksia edeltävien varoitusten olevan Libanonissa puutteellisia. Gazassa Israelin sotilaiden on syytetty käyttävän ihmiskilpiä, uutisoi yhdysvaltalaislehti Washington Post marraskuussa.
Israelilaisministereiden lausunnot ovat toisinaan nekin kääntyneet maan hallintoa vastaan. Useita niistä on liitetty mukaan todisteiksi kansainvälisen tuomioistuimen oikeustapaukseen, jossa tutkitaan, onko Israel syyllistynyt kansanmurhaan.
Jos uskoo kritiikittä Israelin perustelut siviilien siirroista Gazassa, täytyy Stewartin mielestä olla "hyvin valmis uskomaan propagandaa, jota edes Israelin hallituksen ministerit eivät jaksa toistaa".
Gazassa on sodittu jo yli vuosi sen jälkeen kun Hamas teki yllätyshyökkäyksen Israeliin lokakuussa 2023. Hamasin hallitseman Gazan terveysministeriön mukaan yli 43 000 palestiinalaista on kuollut tuona aikana.
Etninen puhdistus ei ole sotarikos
Stewart painottaa, ettei etninen puhdistus ole rikosnimike. Se on 1990-luvulta lähtien käytetty termi, jolla on vakiintunut merkitys. Etnisen puhdistuksen tekeminen sisältää sotarikoksia, mutta itse etnisestä puhdistuksesta ei voi saada tuomiota.
Israelia on syytetty useista eri sotarikoksista Gazan sodan aikana. Myös viime lokakuussa yllätyshyökkäyksen Israeliin tehneen Hamasin on epäilty syyllistyneen sotarikoksiin.
Sotarikoksia tutkivat Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) ja Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ). Molempien kohdalla tapausten käsittelyssä kestää hyvin pitkään, eikä niillä ole suoranaista toimenpidevaltaa.
– Nyt joudutaan olla sen varassa, mitä tiedetään ja tiedot ovat vajavaisia, Stewart sanoo.
– Venäjän hyökkäyssodassa harvoin mennään sen taakse, ettei ole vielä oikeuden tuomiota. Nyt Israelin suhteen on kuitenkin tehty näin.
Kodeistaan lähteneitä palestiinalaisia Pohjois-Gazassa marraskuussa.
Israel itse on tiedottanut tutkivansa useita tapauksia, joissa sen sotilaiden on epäilty syyllistyneen vääryyksiin tai suoranaisiin sotarikoksiin. Väitettyjen tutkintojen etenemisestä on niukasti tietoa.
Koska Israelilta tuomioiden antaminen omille sotilaille olisi myös poliittinen ratkaisu, ei niitä ainakaan nykyisessä tilanteessa kannata odottaa, Stewart sanoo.
USA:sta "olisi kiva", jos Israel noudattaisi sodan lakeja
Länsimaiden käytännön tukeen Israelille eivät ole vaikuttaneet sen enempää syytökset sotarikoksista kuin tiedot Gazan kymmenistä tuhansista kuolleista siviileistäkään.
Yhdysvallat on jatkanut ase- ja taloustukeaan tuttuun tapaan. Suomessakaan ei ole käyty vakavaa keskustelua siitä, pitäisikö esimerkiksi ohjustorjuntajärjestelmäkauppa yrittää perua.
– Yhdysvalloissa on päätetty, että heistä olisi kiva, jos Israel toimisi tavalla, joka ei räikeästi riko sodan lakeja, Stewart sanoo.
– Mutta jos ja kun Israel on päättänyt olla näin toimimatta, ei Yhdysvallat millään lailla halua painostaa Israelia tai edes vähentää sodan kulujen maksamista.
Israelissa oli mielenosoituksia sen jälkeen, kun pääministeri Benjamin Netanjahu irtisanoi puolustusministeri Yoav Gallantin.
Sekä Yhdysvallat että Euroopan valtiot ovat toistuvasti vaatineet tulitaukoa Lähi-itään ja pitäneet Israelin Gazassa aiheuttamia siviilikuolemia liian suurina.
Stewart kuvailee tätä "muodon vuoksi pahoitteluksi".
– Jos politiikka olisi linjassa muiden konfliktien kanssa, olisi paljonkin tehtävissä. Se tarkoittaisi seurauksia kauppasuhteille.
– Kun näin ei haluta tehdä, ei siitä haluta myöskään puhua suoremmin. Pistetään pää pensaaseen.
Israelin ja Euroopan unionin välillä on vuonna 2000 solmittu sopimus, johon muun muassa tahojen väliset kauppasuhteet perustuvat. Espanja ja Irlanti vaativat sopimuksen hyllyttämistä lokakuussa 2024 sen jälkeen, kun Israelin maajoukot hyökkäsivät Libanoniin. Asia ei ole edennyt.
Palestiinalainen lapsi al-Bureijin pakolaisleirillä Keski-Gazassa marraskuussa.
Mitä tekee Trump?
Stewart uskoo, että Yhdysvaltojen valitsemaan politiikkaan vaikutti myös vaalivuosi. Valkoisella talolla ei ole ollut varaa millään lailla suututtaa Israelin tukijoita, joskin Bidenia on syytetty myös Palestiina-vastaisesta politiikasta.
Nähtäväksi jää, mikä tulee olemaan tulevan presidentin Donald Trumpin linja.
Trump on sanonut, että hän haluaa lopettaa sodat sekä Lähi-idässä että Ukrainassa. Toisaalta Trump on kertonut pääministeri Benjamin Netanjahulle, että tämä voi tehdä Hizbollahin ja Hamasin suhteen "mitä tarpeen on".
Israel on julkisesti suhtautunut myönteisesti Trumpin valintaan ja esimerkiksi Trumpin nimitys puolustusministeriksi, Fox Newsin juontaja Pete Hegseth, tunnetaan Israel-myönteisyydestään.
Washington Postin israelilaislähteen mukaan Israel valmistelee Libanonin tulitaukosuunnitelmaa tammikuuksi. Se olisi "lahja" presidenttinä tuolloin aloittavalle Trumpille.