Täysin poikkeuksellinen ilmaiskujen sarja: Israelin maahyökkäyksen yllä epäonnistumisen varjo

Israelin ilmaiskujen sarja Libanoniin hakee vertaistaan 2000-luvulla.

Yhä on mahdollista väittää, ettei Libanonissa käydä täysimittaista sotaa, sanoo Lähi-Idän tutkimuksen professori Hannu Juusola MTV:n Huomenta Suomessa.

Libanonista käsin toimiva äärijärjestö Hizbollah on rajoittanut iskunsa pääosin Pohjois-Israeliin, eikä Israel ole aloittanut maahyökkäystä.

Keskiviikkona Israel tosin väitti Hizbollahin ampuneen ensimmäisen ohjuksensa kohti Tel Avivia. Israelin ilmapuolustus sanoi torjuneensa hyökkäyksen. Lisäksi Hizbollah on ampunut kymmeniä raketteja Pohjois-Israeliin. 

Israel on myös todennut omien ilmahyökkäystensä Libanoniin jatkuvan.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell sanoi maanantaina, että Libanonissa on "lähes täysimittainen sota".

Asiantuntijat eivät ole yhtä mieltä maasodan mahdollisuudesta.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewartin mielestä Israelin maahyökkäys Libanoniin vaikuttaa väistämättömältä. Toteutuessaan maahyökkäys olisi "äärimmäisen tuhoisa", Stewart arvioi MTV Uutisille.

Professori Juusolan mukaan maahyökkäys ei ole poissuljettu vaihtoehto. Israelilla on kuitenkin kivuliaita kokemuksia Libanoniin maajoukoilla hyökkäämisestä.

– Vuoden 2006 maahyökkäys epäonnistui. Israel koki kovia tappioita ja vähintään poliittisessa mielessä hyökkäys koettiin epäonnistumiseksi, Juusola sanoo.

Juusolaa mietityttää, kuinka hyvin Israel on ottanut opikseen Libanonin maasodasta. Joitain viitteitä saattaa antaa se, että maasota Gazassa on sujunut varsin vähin tappioin. 

Toisin kuin ennen maahyökkäyksen alkua spekuloitiin, eivät israelilaistaistelijat ole jääneet jumiin Gazaan. Vaikka taisteluita on aika ajoin käyty rakennus rakennukselta, on Israelin tuliylivoima tehnyt tehtävänsä.

Israelin taktiikka on saanut kritiikkiä siitä, että Gazan siviilialueita on pommitettu käytännössä päivittäin. Terroristijärjestö Hamasin hallitseman Gazan terveysministeriö väittää jo yli 41 000 palestiinalaisen kuolleen lokakuun 7. päivän jälkeen, jolloin Hamas teki yllätyshyökkäyksen Israeliin.

Maasodassa selvä voittaja

Iranin voimakkaasti tukema Hizbollah on Gazassa toimivaa terroristijärjestö Hamasia huomattavasti voimakkaampi toimija. Yksi keskeinen kysymys onkin, mitä "Hizbollahin suurin ase" Iran tekee.

Juusola pitää joka tapauksessa selvänä, ettei Israel edes haaveile Hizbollahin kokonaisvaltaisesta tuhoamisesta.

Jos maasota alkaa, ei voittajasta kuitenkaan ole epäselvyyttä. Yhdysvaltojen tukema Israel on sotilaallisesti täysin ylivoimainen toimija Hizbollahiin nähden.

Yhdysvallat ei myöskään ole onnistunut hillitsemään Israelin sodankäyntiä tai tapaa, jolla se sitä käy. Professori Juusolan mukaan Yhdysvallat on osoittanut sodassa vaikutusvallaltaan "hyvin heikoksi".

– Presidentti Joe Biden on asettanut uusia rajoja ja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on ne toistaiseksi aina ylittänyt, Juusola sanoo.

Juusolan mukaan väitteet siitä, että Israel taistelee olemassaolostaan, ovat "vahvasti liioiteltuja".

– Israel on alueella suurvalta. Jos Hizbollah ottaa koko arsenaalinsa käyttöön, se pystyy aiheuttamaan paljon tuskaa Israelille. Lopulta Israel on kuitenkin täysin ylivoimainen vastustajiinsa nähden, hän sanoo.

Israelin haluttomuutta maasotaan voi lisätä se, että maa käy jo nyt jossain määrin kolmen rintaman sotaa, sillä Libanonin ja Gazan ohella myös Länsirannalla on "hyvin levotonta", Juusola muistuttaa.

Sota erityisesti Gazassa on myös jatkunut jo lokakuun 7. päivästä lähtien. Israelin armeija koostuu pitkälti asevelvollisista ja monet heistä ovat taistelleet pitkään. Joukot ovat väsyneitä. Kysymys kuuluu, mikä on sotilaiden motivaatio uuteen sotaan, Juusola pohtii.

Vaikka Israelin lähtökohta uuteen sotaan ei ole hyvä, uskoo Juusola Netanjahun johtaman valtion tarpeen vaatiessa kykenevän siihen. Netanjahun kriitikot epäilevät pääministerin pitkittävän sotaa, jotta hänen oma valtakautensa jatkuisi.

Valtava ilmaiskujen sarja

Israel ja Hizbollah ovat iskeneet toisiaan vastaan jo liki vuoden ajan. 

Viimeisen viikon aikana Israel on lisännyt taisteluiden intensiteettiä huomattavasti. Viime viikolla Israel räjäytti tuhansia Hizbollahin kommunikaatiovälineitä tappaen kymmeniä ja haavoittaen satoja äärijärjestön jäseniä.

Pelkästään maanantaina Israel hyökkäsi yli 1 600 kohteeseen Libanonissa, maan armeija väittää. Valtaosa iskuista kohdistui Etelä-Libanoniin.

Yhdessä päivässä Israel siis teki noin 300 ilmaiskua enemmän Libanoniin kuin kolmen ensimmäisen päivän aikana Gazaan viime lokakuussa, yhdysvaltalaislehti New York Times kirjoittaa.

Iskusarjalle on vain vähän tai ei lainkaan vastineita 2000-luvun sodissa, kertoo brittiläisen konfliktintarkkailija Airwars johtaja Emily Tripp New York Timesille.

Professori Juusola uskoo Israelin jatkavan ilmaiskuja ja toivovan, että Hizbollah osoittaisi halukkuutta jonkinlaiseen diplomaattiseen ratkaisuun. 

Käytännössä Israelin toivoma mahdollinen diplomaattinen ratkaisu tarkoittaisi sitä, että Hizbollah vetäytyy Israelin rajalta ilman, että Israel ja Hamas solmivat tulitaukoa Gazassa, Juusola arvioi.

– Hizbollah on sitonut yhteen iskujensa ja Gazan sodan lopettamisen. Israel haluaa katkaista tämän yhteyden, Juusola sanoo.

Hizbollahin iskujen lopettaminen on Israelin johdolle kriittinen sisäpoliittinen kysymys, sillä 60 000–70 000 israelilaista on evakuoitu kodeistaan Libanonin vastaiselta rajalta.

Nykyiset ja entiset israelilaisviranomaiset ovat arvioineet yhdysvaltalaismedia New York Timesille Israelin iskujen saavuttaneen monia lyhyen aikajänteen tavoitteita. Samaan hengenvetoon israelilaislähteet myönsivät, että Israelilta puuttuu selkeä pidemmän aikavälin strategia.

Lue myös:

    Uusimmat