Itämeri on tuhansien hylkyjen hautausmaa – tutkimussukeltaja kertoo, mikä on pitänyt laivojen jäänteet kunnossa satoja vuosia

Ensimmäisen maailmansodan aikana Itämereen upposi paljon aluksia. Näitä tarinoita on koottu nyt kirjojen ja kansien väliin teokseen "Sodan sumua – ensimmäinen maailmansota Suomenlahdella" (John Nurmisen Säätiö).

Toinen teoksen kirjoittajista, biologi ja tutkimussukeltaja Juha Flinkman kertoo, että Itämeri on ominaisuuksiltaan erilainen kuin valtameret.

– Itämeren erikoisominaisuudet ovat alhainen suolapitoisuus, kylmyys, vähäinen happipitoisuus syvässä vedessä ja pimeys. Ne säilövät hylyt ihan eri tavalla kuin valtamerissä. Puulaivatkin ovat vielä edelleen laivoja, vaikka ne olisivat olleet siellä 300 vuotta, Flinkman kertoo.

Suomenlahti on Flinkmanin mukaan ollut yksi maailman tärkeimmistä kauppareiteistä jo keskiajan alusta lähtien Venäjän kaupan ja etenkin Pietarin takia.

– Joka ikinen rähinä, mikä täällä on tapeltu, on tapeltu ihan tosissaan ja sen seurauksena hylkyjä on, hän kertoo.

Flinkman kertoo, että lisäksi Suomenlahti on ollut maailman miinoitetuin merialue kummassakin maailmansodassa, koska se on matala ja soveltuu siten miinoittamiseen. Lisäksi se on vuodenaikainen, karikkoinen ja merenkulullisesti hankala.

– Sen seurauksena hylkyjä riittää.

Niitä on vähintään tuhansia vuosisatojen ajalta.

Lue myös, mitä muuta merenpohjasta voi löytyä: Kalastaja Atte näki merenpohjassa aavemaisen näyn – sukeltajat hälytettiin ratkaisemaan mysteeriä

Sukellusveneet olivat ensimmäisen maailmansodan uutuus

Sukellusveneet tulivat ensimmäisessä maailmansodassa mukaan sodankäyntiin. Flinkman kertoo, että sodan alkaessa jotkut aikalaiset eivät pitäneet niitä millään muotoa tarpeellisina.

– Eri amiraliteettien valkopartaiset arvokkaat herrat olivat sitä mieltä, että täysin pelle vehje, sillä ei tee mitään. Jotkut ymmärsivät.

Kuuntele yltä Flinkmanin kertomus siitä, miten sukellusveneiden hyöty valkeni kahakan keskellä.

Lisäksi piipahdettiin Suomenlinnan edustalla kuulemassa, millaisia haaksirikkoutuneita vanhoja laivoja Itämerestä ja etenkin Suomenlinnan ympäristöstä löytyy. Katso Lorenz Backmanin juttutuokio meriarkeologin kanssa alta.

Lue myös: Museot ihmeissään: Yleisöä pitäisi houkutella ja samalla tukea höylätään

Lue myös: Näin Helsingin pikkuveljestä tuli oikea kaupunki, jossa on puhuttu jo vuosia yli sataa kieltä