Keskiajan yksi suurimmista merimysteereistä saattaa ratketa, kun Museovirasto on aloittanut kenttätyöt löytääkseen uponneen Hanneke Vrome -aluksen.
Aiemmin Vrouw Marian hylyn löytänyt Rauno Koivusaari kertoi uudesta hylkylöydöksestä Museovirastolle jo keväällä. Nyt Museovirasto tekee tutkimuksia Jussarön eteläpuolella tavoitteenaan dokumentoida ja ajoittaa hylyn osia. Sahattavien ajoitusnäytteiden tulokset valmistunevat ensi kevään aikana.
Ensimmäisen kerran Museovirasto matkusti hylkykohteelle kesäkuussa yhdessä löytäjien kanssa. Museovirasto kuvailee prosessia jännittäväksi – ratkeaako näiden ja tulevien löydösten perusteella kutkuttava, Itämeren kuuluisin keskiaikainen haaksirikko?
Museoviraston ensimmäinen tarkastusmatka oletetulle Hanneke Vromen hylylle tehtiin kesäkuussa 2015 yhteistyössä hylyn löytäjien Rauno Koivusaari (kuvassa oikealla) ja Micke Agrenin kanssa.
Hanneke Vrome oli aarrelaiva – mukana mittaamattoman arvokas lasti
Hanneke Vrome upposi mukanaan kallis lasti ja jopa yli 200 ihmistä vuonna 1468. Uppoaminen oli aikansa suurimpia merionnettomuuksia. Noina vuosina Itämerellä oli hyvin levotonta – vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla tanskalaiset kaapparijoukot muun muassa aiheuttivat ongelmia kauppa-aluksille. Sen takia myös kauppa-alukset saattoivat olla aseistettuja.
Hanneke Vrome lähti purjehtimaan yhdessä kolmen muun laivan kanssa marraskuussa 1468 Lyypekistä. Matkalle lähdettiin loppusyksystä, koska kovat syysmyrskytkään eivät pelottaneet yhtä paljon kuin merirosvot.
Aluksella oli kyydissä jopa 220 ihmistä. Mukana oli myös harvinaisen kallis lasti: kalliita kankaita, hunajaa, vaatteita, arvokkaita kultarahoja, koruja ja muutamia suuria maalauksia.
Oletettu Hanneke Vromen hylky sijaitsee ulkomeren äärellä Jussarön edustalla.
Matka päättyi Raaseporin edustalle kovassa myrskyssä 21.11.1468, kun alus upposi. Osa aluksessa olleista ihmisistä pelastui, minkä takia matkasta ja onnettomuudesta on saatavilla paljon tietoa. Aluksen mukana upposi kuitenkin esimerkiksi Raaseporin linnanherran vaimo ja nuori poika.
Onnettomuus kosketti monia ihmisiä. Sanotaan, että yhden aikakauden kronikan kirjoittaja ei voinut kirjoittaa hyvä uutisia, vaan itkun ja kyynelten sekaisia. Menehtyneiden muistoksi pystytettiin Lyypekkiin muistokivi, joka oli paikallaan vielä 1740-luvulla.
Juuri sahatut dendrokronologiset näytteet pinnalle nostettuina. Näytteet lähetetään analyysilaboratorioon tutkittaviksi. Niistä voidaan saada selville puun kaatoajankohta, kasvupaikka ja puulaji.
Löydön tehnyt Koivusaari kertoo blogissaan, miten voi olla varma, että kyseessä on juuri Hanneke Vromen hylky – aarrelaiva, kuten hän löytöä kutsuu. Koivusaaren mukaan muun muassa löytöpaikka, hylkyyn liittyvien osien järjestys merenpohjassa, löytynyt puutavara sekä köli viittaavat siihen, että kyseessä olisi juurikin Hanneke Vrome.
Pro Vrouw Maria yhdistyksen varapuheenjohtaja Rauno Koivusaari kenttätyöleirillä.
– On aina mahdollista, että tässä ei ole kyseinen aarrelaiva, tätä silmällä pitäen tutkimme todella ison alan tästä ympäristöstä, eikä muuta keskiaikaan viittaavaa löydetty, hän kirjoittaa.
Hylyn rakenteista on tehty fotogrammetrian avulla kolmiulotteinen malli. Tätä varten hylyn osat videokuvattiin ensin mallinnukseen soveltuvalla tavalla.
Onnettomuuden takia keskiajan merenkulun lainsäädäntöä muutettiin. Enää ei niin myöhään syksyllä saanut haaksirikkojen pelossa lähteä purjehtimaan.
Museoviraston tutkimuksista kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.