Ensimmäiset koronarokotteet annettiin Suomessa vain hieman yli vuosi takaperin. Nyt moni pohtiikin, milloin mahtaa olla neljännen tai viidennen piikin vuoro.
Suomessa kolmannen koronarokotteen on 12 vuotta täyttäneistä saanut 40 prosenttia.
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet ei ole omien sanojensa mukaan vakuuttunut, että perusterveitä työikäisiä suomalaisia koronarokotetaan jatkossa nykyistä tahtia.
– Kuuden kuukauden välein toteutettavat rokotekierrokset koko väestölle eivät ainakaan ole helppoja toteuttaa, eivätkä jatkossa ehkä tarkoituksenmukaisiakaan, Rämet katsoo.
– Jos ajatellaan perustervettä työikäistä, niin voi olla pohdinnassa, onko jatkossa paras enää rokote, joka kohdistuu piikkiproteiiniin vai pitäisikö sen olla sellainen, joka voisi antaa laajemminkin koronaviruksille suojan, Rämet arvioi.
Rämet muistuttaa, että on olemassa paljon muitakin koronaviruksia kuin nyt leviävä.
Lue myös: OAJ arvioi: Kouluja ja päiväkoteja jouduttaneen sulkemaan henkilöstöpulan vuoksi, jos ennusteet omikronaallosta pitävät paikkansa
Rämetin mukaan eri koronarokotevalmistajat ovat arvioineet, että niiltä kuluu noin sata päivää koronarokotteen muokkaamiseen niin, että se tarjoaa suojaa uutta muunnosta vastaan.
Nyt käynnissä olevaa kolmatta rokotekierrosta on perusteltu juuri omikronmuunnoksella.
BioNTech-Pfizer on tiedottanut, että se tuo maaliskuussa markkinoille omikronia vastaan suunnitellun koronarokotteen.
– Huhtikuussa olemme valtaosin omikronille altistuneet. Mutta on hyvä, että rokote on olemassa, jos sitä tarvitaan, Rämet sanoo.
Tavallisen arjen on palattava
Nyt on aika katsoa tulevaisuuteen ja miettiä niitä keinoja, joiden avulla koronaviruksen kanssa voidaan jatkossa elää mahdollisimman normaalia elämää, rokotetutkimuskeskuksen johtaja Rämet sanoo.
– Jos puhutaan perusterveistä, työikäisistä ja kolme koronarokoteannosta saaneista ihmisistä, niin kyllä siinä kohtaa pitää löytää ne keinot, joilla pystyy elämään mahdollisimman normaalia elämää, Rämet sanoo.
– Tavalla tai toisella täytyy löytää keinot, joilla kulttuuri- ja urheilutapahtumat voidaan järjestää, voidaan käydä ravintoloissa ja nuoriso voi nähdä toisiaan, Rämet jatkaa.
Nyt hyllytetyn koronapassin käyttöön palauttaminen ilman muutoksia ei ole Rämetin mielestä kannattavaa.
Pääministeri Sanna Marinin mukaan koronapassi on jossain muodossa tarkoitus palauttaa käyttöön, ja siihen liittyvät lakimuutokset ovat valmistelussa. THL:n johtaja Mika Salminen puolestaan totesi MTV:n Uutisextrassa, että jos rokotteet eivät estä tartuntoja, niin pohja passin ympäriltä tippuu pois.
– Jos on jonkinlainen passi, se on varmasti rokotepassi, Rämet katsoo.
Rämet ei pidä sen enempää korona- kuin rokotepassiakaan pitkäaikaisena ratkaisuna.
– En näe, että kahden vuoden päästä näytetään passia, kun mennään syömään, hän toteaa.
Lue myös: Pitääkö kahdesti rokotetun ja koronan sairastaneen ottaa 3. rokote? THL:n Hanna Nohynek vastaa
19:08
Katso rokotetutkimuskeskuksen johtajan Mika Rämetin haastattelu kokonaisuudessaan.