Epidemiatilanteen pahentuessa hallitus on pohtinut lisää rajoituksia, muun muassa anniskeluravintoloiden täyssulkua.
– Tässä haetaan niitä viimeisiä keinoja, joilla pystyttäisiin vähentämään ihmisten kontakteja sieltä korkean riskin päästä.
– Tämähän ei ole baarien, yökerhojen eikä minkään alan syy. Olosuhteet vain ovat sellaiset. Kansainvälinen näyttö on selvää – näissä ovat isoimmat riskit tartuntojen leviämiselle, kertoo THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen.
Salmisen mukaan vielä mahdolliset lisärajoitustoimet ovat melko vähissä. Rajoituksia asetetaan pääosin sinne, missä aikuiset ihmiset kohtaavat.
– Meillä on tietyt vähittäistavarakaupat auki, niissähän ihmiset kohtaavat. Kohtaamiset ovat lyhyitä, mutta jostainhan ne tartunnat tulevat.
Ruokakaupat täytyy pitää auki, mutta rajoituksia olisi vielä mahdollista asettaa ei-välttämättömiin vähittäistavarakauppoihin. Salminen pitää tätä epätodennäköisenä.
– En henkilökohtaisesti usko, että sellaiseen tarvitsisi mennä. Vaikka sairaalakuormitus on kovilla, ei näytä siltä, että se olisi romahtamispisteessä.
Lisää aiheesta: THL:n Mika Salminen: Koronastrategiaa pitää muuttaa – "Vähitellen täytyy siirtyä normaalimpaan sairauden käsittelyyn"
Mikä on terveydenhuollon tila?
Terveydenhuollon kantokyvyn romahtaminen tarkoittaisi Salmisen mukaan käytännössä sitä, että hoitoon ottamiseen yhteydessä jouduttaisiin päättämään, kuka pääsee hoitoon ja kuka ei.
– Pahimmillaan se tarkoittaa sitä, että ne, keillä on paras mahdollisuus selviytyä, pääsisivät sairaalaan ja muut eivät. Tämmöiseen ei tietenkään missään tapauksessa haluta joutua.
Salminen sanoo, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on toiminut normaaliaikoina hyvin. Poikkeusaika osoitti heikkoudet.
– Kyllä tässä sellainen johtopäätös alkaa tulla, että yleiseurooppalaisestikin meidän terveysjärjestelmän kestävyytemme tällaisessa kriisissä on aika huonolla tolalla.
– Tässä joudutaan miettimään uudelleen järjestelmää. Kyllähän me ostimme hiljattain aika isolla rahalla hävittäjälentokoneita, joiden tarkoitus on, että niitä ei jouduta koskaan tositilanteessa käyttämään. Tässä joudutaan miettimään vähän samanlaista tämän terveydenhuoltojärjestelmän kohdalla. Se ei ole tietenkään yhtä helppoa.
Käytännössä järjestelmää pitäisi Salmisen sanoin muuttaa niin, että henkilöstön jatkuvalle pulalle tulisi löytää syyt.
– Tätä joudutaan jälkipuinnissa aika tarkkaan tarkastella.
Lisää aiheesta: Mika Salminen pohtii koronapassin tulevaisuutta – tarvitaanko sitä enää jatkossa? "Pohja koko passin ympäriltä tippuu pois"
Joko kesällä helpottaa?
Suomessa lauantaina kaksi rokoteannosta oli saanut 82,9 prosenttia yli 12-vuotiaista. Kolme annosta oli saanut 37,6 prosenttia. Myös rokottaminen on työllistänyt terveydenhuoltoa.
– Ei ole järkevää ajatella, että käyttäisimme koko terveydenhuollon järjestelmää siihen, että joka toinen kuukausi rokottaisimme ihmisiä. Eikä siihen todennäköisesti ole tarvetta.
Salmisen mukaan kolme rokoteannosta ja vielä mahdollinen sairastettu tauti antaa hyvin vahvan immuunivasteen taudille. Eri asia on miettiä, tarvitsevatko riskiryhmät vielä jatkossa tehosterokotteita.
Mutta pääsevätkö suomalaiset jo tänä vuonna viettämään normaalia kesää?
– Olen aika luottavainen, että tämä alkaa olla ohi kesällä siinä mielessä, että aktiivinen vaihe on ohi. Syksyllä pitää varautua siihen, että koronaa taas jonkin verran tulee.
Katso videolta Mika Salmisen koko haastattelu Uutisextrassa:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.