Tuore tutkimus osoittaa, että jo hyvin vähäinen liikunta voi pienentää riskiä sairastua masennukseen. Tutkimuksessa tähän riitti yksi–kaksi tuntia liikuntaa viikossa.
Norjalaisaineistoihin perustuva havainto on hyvin mielenkiintoinen, sillä liikunnan on tiedetty auttavan masennuksen hoidossa, mutta sen teho masennuksen ehkäisyssä on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkimus perustuu 38 000 aikuisen yksitoistavuotiseen seurantaan.
Riski sairastua masennukseen seurannan aikana oli 44 prosenttia suurempi osallistujilla, jotka eivät harrastaneet liikuntaa. Tämä havaittiin verrattuna viikoittain yksi–kaksi tuntia liikuntaa harrastaviin. Sillä, miten intensiivistä liikunta oli, ei ollut väliä.
Ahdistuneisuushäiriön todennäköisyyteen liikunta ei vaikuttanut.
Havainnot kaipaavat vielä lisätutkimusten varmistuksen ennen kuin voidaan sanoa, että liikunta todella oli nyt havaitun vaikutuksen takana. Jos varmistus saadaan, se tarkoittaa, että jo hyvin vähäiset lisäykset fyysisessä aktiivisuudessa voisivat auttaa monia välttymään masennukselta: tutkijat arvioivat, että nyt julkaistussa tutkimuksessa arviolta joka kahdeksas masennusoire olisi jäänyt kehittymättä, jos liikuntaa harrastamattomat olisivat liikkuneet tunnin viikossa.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä.
Masennukseen sairastuu elämänsä aikana noin joka seitsemäs ihminen. Masennus alkaa usein kielteisen elämänmuutoksen, kuten avioeron tai muun menetyksen, jälkeen. Noin puolessa tapauksista masennus myös uusiutuu.
Copyright Duodecim 2017. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.
Onko lenkki viikossa parempi kuin ei mitään?
Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lauri Alanko suosittelee vähentämään työtuolin ja hissin käyttöä työpaikoilla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.