Kaikkien täysi-ikäisten tulisi laatia tämä asiakirja – näin sen teet

Päivää ennen 50-vuotissyntymäpäiväjuhlia infarkti vei Paula-vaimolta puhe- ja liikuntakyvyn. Sami Sormunen taisteli useita kuukausia käytännön asioiden järjestelemiseksi. Heillä oli yhteinen tili, mutta molemmilla myös omansa. 

– Näin vain vaimoni puhelimesta, että sinne tuli ilmoituksia saapuneista laskuista, mutta minulla ei ollut pankkitunnuksia enkä päässyt näkemään tai maksamaan itse laskuja, kertoo Sormunen Asian ytimessä -dokumentissa, jossa kerrotaan Paulan sairastumisesta ja elämästä aivoinfarktin jälkeen. 

Hän sanoo yllättyneensä siitä, että aviopuolisoilla ei ole oikeutta olla automaattisesti toistensa edunvalvojia.

– Suosittelen lämpimästi, että puolisot tai ystävät tekisivät ristiin toisilleen edunvalvontavaltakirjan, että joku toinen pääsee hoitamaan teidän asioitanne, jos ette ole enää itse kykeneviä, sanoo Sormunen. 

Tavallisesti toisten raha-asioiden hoito tulee ajankohtaiseksi ikääntyneiden vanhempien muistisairauksien etenemisen vuoksi, mutta Sormusten tarina osoittaa, että tilanne voi tulla vastaan jo paljon aiemmin ja yllättävämmin. 

Lue lisää: Paulan 50-vuotisjuhlat vaihtuivat ambulanssikyytiin: "Näinköhän vaimoni viimeisen kerran?"

Näin teet valtakirjan

Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut Nordean lakiasiantuntija Sampo Lapila kertoo, että edunvalvontavaltakirja astuu voimaan vasta silloin kun valtakirjan antanut todetaan toimintakyvyttömäksi hoitamaan itse asioitaan. 

Kun valtakirja on tarpeen ottaa käyttöön, valtuutettu lähettää valtakirjan ja lääkärintodistuksen digi- ja väestötietovirastoon, joka vahvistaa valtakirjan.

– Kun se on vahvistettu voimaan, muita toimenpiteitä ei tarvita. Valtakirjalla saa edustaa sitä kyseistä henkilöä, sanoo Lapila. 

Myös Lapila kannustaa valtakirjojen tekoon. Sen voi tehdä itse tai hyödyntää asiantuntijaa.

– Hyvin tyypillistä on, että siinä perheenjäsenet, esimerkiksi puolisot, valtuuttavat toisensa. Lapset ovat varavaltuutettuina, kertoo Lapila.

Lapila kertoo, että ensin pitää miettiä kenet haluaa valtuuttaa, ja sen jälkeen päättää, mitä asioita valtuutettu saa hoitaa. Valtuutus voi koskea myös valtakirjan antajan hoitoa ja omaisuutta. Valtakirjassa tulee olla kaksi esteetöntä todistajaa.

Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä valtakirjan merkityksen ymmärtävä henkilö, joka on täyttänyt 18 vuotta, kertoo Digi- ja väestötietovirasto.

Lue myös: Alle 50-vuotiaiden aivoinfarktit lisääntyneet – kun oireet alkavat, on hoitoon jo hoppu

Asiakirjan säilyttäminen

Edunvalvontavaltakirja kannattaa säilyttää kotona paikassa, jossa on muitakin tärkeitä papereita. 

Pankin tallelokerossa sitä ei kannata säilyttää, koska sieltä asiakirjan saaminen oman toimintakyvyn heikennyttyä on hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. 

Sami Sormunen sanoo olleensa pitkään sairauslomalla, koska maksamattomat laskut herättivät hänet öisin. Hän tiesi vaimonsa olevan parhaassa mahdollisessa hoidossa, mutta raha-asiat painoivat mieltä. 

– Edunvalvontavaltakirjalla säästyt unettomilta öiltä ja pääset keskittymään läheisen paranemiseen, itseesi ja perheeseen, eikä kaikki aika ja voimat mene raha-asioiden hoitamiseen, sanoo Sormunen.

Lue myös: Vakavan onnettomuuden jälkeen voi maata letkuihin kytkettynä kymmeniä vuosia – oletko tehnyt ennakoivan hoitosuunnitelman?