Oletko koskaan miettinyt, kuka pitää huolen lapsistasi, jos sinulle ja lapsen toiselle huoltajalle kävisi jotain? Varaudu pahimpaan huoltajuustestamentilla.
Kun Kaisa Rönkkö oli 24-vuotias, joutui hän perheineen rajuun auto-onnettomuuteen. Kaisan aviomies Jonne kuoli heti kahden henkilöauton törmäyksessä. Kaisa sai vakavan aivovamman ja useiden päivien ajan oli epäselvää, jäisikö hän henkiin.
Vain puoli vuotta aiemmin Kaisa oli synnyttänyt perheen esikoislapsen Ellan, josta Kaisan vanhemmat pitivät huolta sen aikaa, kun Kaisa taisteli hengestään.
Kuin ihmeen kaupalla Kaisa selvisi lopulta hengissä ja toipui niin hyvin, että pystyi kasvattamaan Ellaa yksinhuoltajana vuosien ajan.
Kaisa kertoo, ettei ollut edesmenneen miehensä kanssa koskaan miettinyt, kenen haluaisi pitävän lapsestaan huolta siinä tapauksessa, jos molemmille vanhemmille kävisi jotain.
– Ei sellaista tullut 24-vuotiaana ajatelleeksi. Jostain syystä olimme Jonnen kanssa kylläkin keskustelleet kuolemasta vain kaksi viikkoa ennen kuin kolari sattui ja hän menehtyi.
– Sanoin silloin Jonnelle, että haluan meidän lähtevän yhdessä, koska en selviäisi, jos hän kuolisi ennen minua, Kaisa kertoo.
Yllä olevalla videolla kerrotaan, miten Kaisan ja Jonnen keskustelu eteni ja miten Kaisa on selvinnyt puolisonsa kuolemasta.
Huoltajuustestamentilla varmistat lapsen edun
Omaan ja lapsen mahdollisen toisen vanhemman tai huoltajan kuolemaan varautuminen on tapa varmistaa lapsen hyvinvointi ja etu siltä varalta, että pahin mahdollinen pääsisi tapahtumaan.
Huoltajuustestamentilla vanhemmat voivat ilmaista selkeän tahtonsa siitä, kenet haluavat lapsensa huoltajaksi, jos molemmat menehtyvät tai eivät voi hoitaa huoltajan tehtävää esimerkiksi vakavan vammautumisen vuoksi.
Huoltajuustestamentti on tärkeä dokumentti lapsen tulevaisuuden kannalta, koska sillä on painoarvoa, kun käräjäoikeus päättää lapsen uudesta huoltajasta.
– Vaikka huoltajuustestamentti ei ole täysin sitova, huomioivat tuomioistuimet ja sosiaaliviranomaiset sen hyvin vahvasti päätöksiä tehdessään, kertoo operatiivinen johtaja ja lakimies Aleksi Karppelin Suomen Lakitalosta Minilexistä.
Huoltajuustestamentti estää mahdolliset perheenjäsenten erimielisyydet ja vähentää lapsen kannalta stressaavia ristiriitoja.
– Vanhempien toiveiden pohjalta tehdyt päätökset ovat usein lapselle parhaita, koska vanhemmat tuntevat lapsensa tarpeet ja heidän suhteensa muihin ihmisiin, Karppelin kertoo.
Lue myös: Autokolari muutti Kaisan elämän lopullisesti – "Ensin olin vaimo ja äiti, sitten leski ja yksinhuoltaja"
Ilman huoltajuustestamenttia päätös jää käräjäoikeudelle
Jos huoltajuustestamenttia tai muita ennakkosuunnitelmia lapsen huoltajuudesta ei ole tehty vanhempien kuoleman varalta, antaa Suomen lainsäädäntö suuntaviivat alaikäisen lapsen huoltajuuden järjestämiselle.
Jos alaikäisen lapsen molemmat vanhemmat kuolevat, tuomioistuin määrää huoltajan.
Käytännössä käräjäoikeus päättää huoltajasta. Ennen päätöksen tekoa sosiaaliviranomaiset kartoittavat löytyisikö lapsen läheisistä, kuten sukulaisista, kummeista tai perheystävistä, lapselle sopivaa huoltajaa.
Sosiaaliviranomaiset arvioivat, kuka on lapselle sopivin huoltaja lapsen edun näkökulmasta. Lapsen etua ajatellen huomioidaan lapsen läheiset suhteet ja huoltajaehdokkaan kyky huolehtia lapsesta.
Myös lapsen mielipidettä kysytään, jos lapsi on tarpeeksi vanha ilmaisemaan tahtonsa.
Ennen huoltajuuspäätöstä on mahdollista, että sosiaaliviranomaiset järjestävät lapselle tilapäistä huolenpitoa esimerkiksi perhesijoituksesta.
Jos taas alaikäisen lapsen toinen vanhempi kuolee, eikä eloon jäänyt vanhempi pysty toimimaan huoltajana, voi käräjäoikeus määrätä lapselle varahuoltajan.
Sosiaaliviranomaiset voivat auttaa lapsen arjen asioiden hoidossa, kunnes lapselle on nimetty huoltaja.
Lue myös: Vakavan onnettomuuden jälkeen voi maata letkuihin kytkettynä kymmeniä vuosia – oletko tehnyt ennakoivan hoitosuunnitelman?
Näin laadit huoltajuustestamentin
Huoltajuustestamentin tulee olla kirjallinen ja kahden esteettömän todistajan allekirjoittama. Esteettömyydellä tarkoitetaan, etteivät todistajat voi olla testamentin tekijöiden perillisiä tai lapsen huoltajaksi ehdotettuja henkilöitä.
Karppelin suosittelee tekemään huoltajuustestamentin aina juristin kanssa, jotta se on muodoltaan juridisesti pätevä.
Lapsen huoltajaksi kannattaa Karppelin mukaan valita ihminen, joka tuntee lapsen hyvin. Kyseessä voi olla esimerkiksi lapsen sukulainen, kummi tai vanhempien läheinen ystävä.
Ennen huoltajuustestamentin laatimista asiasta täytyy keskustella sen ihmisen kanssa, jonka toivoo pitävän huolta lapsistaan.
– On hyvä käydä läpi, onko valittu henkilö valmis ottamaan vastuun lapsesta ja varmistaa suostumus huoltajuuteen, Karppelin huomauttaa.
Huoltajaksi valitun ihmisen tulee olla taloudellisesti ja henkisesti vakaa.
– Huoltajuus vaatii resursseja ja aikaa. Valinnan tulee olla hyvin harkittu, Karppelin sanoo.
Kirjaa huoltajuustestamenttiin nämä tiedot
1. Vanhempien tahto
Nimetty henkilö tai henkilöt, jotka vanhemmat toivovat lapsensa huoltajiksi. Voi olla yksi tai useampi vaihtoehto.
2. Perustelut
Lyhyt selitys, miksi kyseinen henkilö on sopiva huoltajaksi. Perusteluja voivat olla esimerkiksi: henkilö tuntee lapsen hyvin, hänellä on kyky huolehtia lapsen tarpeista ja henkilön elämäntilanne tukee lapsen kasvatusta.
Muista huolehtia lapsen taloudellisesta turvasta
Huoltajuustestamentin lisäksi kannattaa tehdä testamentti ja nimetä henkilö, joka on lapsen taloudellinen edunvalvoja. Taloudelliseksi edunvalvojaksi voi valita tarvittaessa toisen henkilön kuin lapsen huoltajaksi.
Testamentissa voi määrätä, kuka hallinnoi lapsen perintöä alaikäisyyden ajan.
Lisäksi testamenttiin voi kirjata, miten vanhemmat haluavat perintöä käytettävän ja sijoitettavan lapsen tulevaisuuteen. Testamentissa voi esimerkiksi mainita, että haluaa varoja ohjattavan lapsen koulutukseen.
Testamentti voi suojata lapsen omaisuutta ulkopuolisilta vaatimuksilta, kuten mahdolliselta huoltajan omalta velkavastuulta.
Niiden tilanteiden varalta, jossa lapsen vanhempi ei olisi itse enää kykeneväinen olemaan lapsensa huoltaja, voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen, jossa lapsen vanhempi valtuuttaa tietyn henkilön huolehtimaan lapsen ja vanhemman itsensä taloudellisista ja henkilökohtaisista asioista.
Edunvalvontavaltuutukseen kannattaa kirjata, miten haluaa lapsen arjen, kuten koulunkäynnin ja terveydenhuollon, järjestettävän ja miten taloudellisia asioita, kuten asumiskuluja, hallinnoidaan.
Lue myös: "Ajattelin, että isä on lähtenyt toipumaan" – miksi kuoleva virkoaa äkillisesti juuri ennen menehtymistään?
Jätä tulevalle huoltajalle käytännön ohjeita
Vanhempien kannattaa kirjata konkreettisia ohjeita ja tietoa lasten hyvinvoinnin varmistamiseksi.
Huoltajuustestamentin oheen kannattaa jättää asiakirja, jossa käydään läpi lapsen sairaudet, allergiat ja lääkitykset sekä yhteystiedot lapsen lääkäreille ja terveydenhuollon palveluihin.
Kannattaa myös kirjoittaa ylös, mitä lapsi tykkää harrastaa ja millaisia päivärutiineja hänellä on. Kirjaa ylös lisäksi, jos lapsella on erityistarpeita koulutuksen tai kasvatuksen suhteen.
Jotta lapsen elämässä säilyvät tärkeäksi muodostuneet läheiset suhteet, on asiakirjassa tärkeä kertoa, ketkä ihmiset ovat lapselle merkityksellisiä.