Kehon ja omien elinten ikä kiinnostaa, ja biologisen iän mittaukseen tarjotaan erilaisia palveluita. Tulosten tulkinta kuitenkin voi olla maallikolle hankalaa.
Mittauta biologinen ikäsi! Saa selville totuus kehostasi! Vain 200 euroa. Tai 300. Tai enemmän...
Lue myös: "Ennustaa kuoleman riskiä" – tiedätkö, mikä on biologinen ikäsi?
Lukemattomat englanninkieliset sivustot tarjoavat jos jonkinmoisia testejä biologisen iän määrittämiseen. Kallis hinta suureellisine lupauksineen on omiaan herättämään kysymyksiä. Kannattaako biologisen iän testauttamisesta maksaa suuria summia?
– Kaupalliset testit paljastavat taustastaan hirveän vähän esimerkiksi sitä, mitä ne oikeastaan mittaavat. Mainos on usein sellainen ylimalkainen, dosentti ja yliopistotutkija Juulia Jylhävä Tampereen yliopistolta kuvailee.
Lue myös: Raskaus kiihdyttää biologista ikääntymistä, paljasti tutkimus
"Kyllä biologista ikää voi mitata, mutta kannattaa olla varovainen"
Mittauksen voi toki ostaa, ja tuloksenkin luultavasti saa. Sen tulkinta kuitenkin on maallikolle kohtuullisen hankalaa – onhan se sitä tutkijoillekin.
– Usein kollegoidenkin kanssa katsomme, miten tämä tulos nyt on ymmärrettävissä! Eli tulos ei aina ole heti mitenkään selkeä. Kyllä biologista ikää voi mitata, mutta kannattaa olla varovainen. Lisäksi pitää muistaa, että kun testissä katsotaan vain yhtä asiaa, vaikkapa solutason ikääntymistä mittaavia epigeneettisiä kelloja, kyseessä on vain yksi mittari, Jylhävä sanoo.
Kaikenkattavan kuvan saisi 5–6 erilaisella solutason, elintason, elinjärjestelmätason ja kokonaisorganismitason mittareilla. Epigeneettisten kellojen lisäksi verestä voidaan mitata erilaisia biomarkkereita.
– Sitten on koko ihmisen vanhenemista mittaavia markkereita, joita sanotaan frailty-indekseiksi. Sille ei valitettavasti ole kovin hyvää suomennosta. Ottaisin tällaisen kokonaiskattauksen ja katsoisin, missä näiden keskiarvo on. Siinä saisi minimoitua virhettä ja parhaan kokonaiskuvan.
Toisaalta pelkkää sydämen, maksan tai haiman tarkkaa ikää ei ole mahdollista saada selville kovin helposti – vielä.
– Tästä ollaan tutkijapiireissä hirveän kiinnostuneita. Yritetään löytää markkereita, jotka olisivat elinspesifisiä. Ovatko esimerkiksi maksa tai munuaiset vanhempia kuin vaikkapa sydän? Periaatteessa se on mahdollista mitata ja viitteitä on siitä, että näin voisi olla, että osa elimistä voi olla vanhempia. Kyllä ne jollakin lailla kuitenkin yleensä menevät käsi kädessä.
Lue myös: Kuinka vanha sydämesi on? Sisäelimet saattavat ikääntyä eri tahtiin – tällaiset voivat olla seuraukset
Mihin DNA-näyte lähetetään? "En suosittelisi ketään ihan sattumanvaraisesti lähettämään..."
Jos testejä tilaa useita, hintalappu biologiselle iälle saattaa nousta huimaksi. Muitakin riskejä on.
– Yleensähän testissä pitää myös lähettää DNA:ta itsestään, ottaa vaikkapa näyte suun limakalvolta, ja se sitten lähtee jonnekin, yleensä Amerikkaan. Jotkut tarjoajat ovat Kiinassa. Niissä tietoturva ja sensitiivisten, henkilökohtaisten tietojen käsittely on aika huteralla pohjalla verrattuna esimerkiksi Euroopan GDPR-lainsäädäntöön, Jylhävä muistuttaa.
– Olisin siinäkin suhteessa hyvin varovainen. En suosittelisi ketään ihan sattumanvaraisesti lähettämään tietojaan mihinkään.
Kaiken lisäksi normi-ihminen tuskin tarvitsee hinnakasta tutkimustietoa biologisesta iästään.
– Yleensä peiliin katsominen ja elintapojen läpikäyminen antaa ihan yhtä hyvin tietoa tulevasta sairastumisriskistä, ehkä jopa odotettavissa olevasta elinajasta, jos vielä katsoo sukuhistoriastaan, onko siellä paljon pitkäikäisiä ihmisiä. Se antaa maallikolle vähintään yhtä hyvää ja luotettavaa tietoa, Jylhävä sanoo.
"Jos yksi mittari näyttää punaista, ei mitään ole menetetty"
Testitulos ei myöskään välttämättä ole mukavaa kuultavaa. Kenties kuoresta paljastuu masentavaa tietoa oman kehon tilasta.
– Hirveän usein unohdetaan se, että vaikka joku mittari olisi punaisella ja näyttäisi huonoon suuntaan, ihminen on kuitenkin monimutkainen organismi. Ihmisellä on hirveästi niin sanottuja puskuroivia tekijöitä, jotka voivat kumota joitakin haittavaikutuksia. Jos yksi mittari näyttää punaista, ei mitään ole menetetty, Jylhävä muistuttaa.