Treeniä ja unta älykellon määräämässä tahdissa – kannattaako se? Lääkäri kertoo, mitä ottaisi huomioon

Suomalaiset ovat ihastuneet älykelloihinsa.

Sitran kansainvälisessä kyselyssä 2020 selvisi, että Suomessa on selvästi verrokkimaita enemmän ihmisiä, jotka ovat käyttäneet älylaitteita itsensä mittaamiseen yli viisi vuotta. 

Moni tarkkailee älylaitteella sekä unen että lenkkien pituudet; kello kehottaa nousemaan tuolista, kun tuolissa on vietetty liian kauan, tai hidastamaan tahtia, kun mittarit paukkuvat punaiselle. Mutta onko kaikesta tästä mittaamisesta meille hyötyä?

Lue myös: Tarvitseeko tavallinen kuntoilija älykelloa tai -sormusta? Suomalaislääkärit kertovat, mitä laitteet voivat oikeasti paljastaa

"Laitteet antavat jatkuvaa tietoa, se on niiden iso arvo"

Mittaaminen sinänsä ei tuota etuja. Hyöty syntyy mittaustulosten aiheuttamista reaktioista, kertoo Terveystalon digiterveyden ylilääkäri Tuomo Oikarainen.

– Jos mittaaminen nostaa motivaatiota parantaa omia tuloksia, silloin siitä voi olla hyötyä. Muttei mittaamisella sinänsä itseisarvoa ole, Oikarainen sanoo.

Laitteiden ehdoton etu on, että mittaaminen on jatkuvaa. Älykello tai -sormus kerää dataa pidempään kuin esimerkiksi kuntotesti tai unitutkimus, jossa käydään kerran.

– Laitteet antavat jatkuvaa tietoa, se on niiden iso arvo. Jos käytät älylaitetta, se kerää automaattisesti tietoa joka päivä, Oikarainen sanoo.

"Unesta luotettavin tieto on, paljonko olet nukkunut"

Huonoja puoliakin on: tieto ei yleensä sovellusten moninaisista käppyröistä huolimatta ole kovin tarkkaa.

– Unesta luotettavin tieto on, paljonko olet nukkunut. Toinen luotettava tieto on jonkunlainen arvio unen laadusta, Oikarainen kuvaa.

– Nykyisellään ei pidetä kovin luotettavana, että laite kertoisi, mitä unen vaiheita on, tai tekisi muita hyvin tarkkoja unen vaiheiden jaotteluja. Eivätkä nämä niin luotettavia ole, että näiden perusteella tehtäisiin diagnostiikkaa.

Hän itsekin käyttää älylaitteita, joiden toiminnassa on edelleen parantamista: pitkän makoilun sängyssä laite saattaa tulkita nukahtamiseksi. Toisaalta laite olettaa Oikaraisen tekevän liikuntasuoritusta, kun lapsia aamulla syötetään ja puetaan kiireellä päiväkotipäivää varten. Älylaite tulkitsee tapahtumia, kuten liikettä ja sykettä, sekä ihmisen antamia tietoja, kuten painoa ja askelen pituutta.

– Laitteet joutuvat liike- ja sykedatan perusteella ikään kuin arvioimaan, mitä teen. Kyllähän ne tulkitsevat sykkeen nousun usein urheiluksi. Tästä näkökulmasta pidän oleellisempana sitä, että laite kertoo, olenko ollut aktiivinen. Nykyisin ajatellaan, että istuminen on vaarallista. Teit sitten mitä muuta tahansa, missä syke nousee, sitä voidaan pitää terveydelle hyvänä, Oikarainen sanoo.

Lue myös: Fitness-trackerit aiheuttavat uudenlaisia ongelmia ihmisille: Kyttäätkö sinäkin jatkuvasti sykettäsi?

"Vaikka älykello tai muu laite sanoisi unesta tai liikunnasta mitä tahansa..."

Jos liikuntasuoritteita tai unta mittaisi kuukausikaupalla yöstä toiseen, keskiarvo alkaisi olla luotettava. Laitteiden hyödyllisimmällä ominaisuudella ei Oikaraisen mukaan ole kuitenkaan varsinaisesti tekemistä liikuntatavoitteen kanssa.

– Hyödyllisin ominaisuus on positiivinen palaute. Kun tulivat ensimmäiset aktiivisuusrannekkeet, joissa kerättiin askelia, monet kävivät kävelemässä ylimääräisiä lenkkejä, että pääsivät päivän tavoitteeseen. Eli laite selkeästi lisäsi aktiviteettia, ja siten se oli selkeästi hyödyllinen. Jos laite antaa positiivista palautetta, se on iso asia, Oikarainen sanoo.

– Jos esimerkkinä käyttää laitteiden nouse ylös -kehotetta, niin jos tuntuu siltä, että se kehotus oli oikea, kyllähän se silloin on tarpeellinen. Automaatin ongelma toki on se, että kehote osuu välillä väärään paikkaan: jos vaikkapa olet auton ratissa, etkä voi nousta ylös.

Oikarainen ottaisikin laitteista edut irti, muttei silti antaisi aktiivisuuttaan tai untaan liiaksi niiden käsiin. Jos laite ilmoittaisi yön menneen reisille, tärkeintä olisi miettiä, miten tilannetta voisi kompensoida tänään.

– Ettei toimintatapa ole "voi ei, minulle siis tulee huono päivä, tänään en saa mitään aikaiseksi". Jos viime yö oli huono, sille ei voi enää mitään. Miten kompensoin sitä tänään? Oikarainen kuvaa.

– Vaikka älykello tai muu laite sanoisi unesta tai liikunnasta mitä tahansa, tärkein mittari on oma tuntemus. Tuntuuko siltä, että olisi hyvä mennä liikkumaan? Tuntuuko siltä, että olen nukkunut hyvin? Ottaa hyötyjä laitteesta, mutta ei anna sen rajoittaa omaa elämää ja onnellisuutta.

Vaikka liikunnasta ja unesta puhutaan paljon, ne ovat silti vain pieni osa hyviä elintapoja. Liiaksi ei siis kannata keskittyä siihen, tuliko viikossa vedettyä kahdet vai neljät treenit.

– Liikkuminen ja uni ovat vain yksi osa hyviä elintapoja, eli annetaan niille niiden oma painoarvo. On hyvä edistää hyviä elintapoja laaja-alaisesti monella osa-alueella, ei keskittyä liikaa esimerkiksi siihen, että esimerkiksi liikkuu tarkasti.

Lue myös: Mummi sai lapsenlapsilta älykellon – pian se pelastikin hänen henkensä: "Menin sairaalaan ja poistuin sieltä elossa"

Laitekohtainen hajonta on todellinen ilmiö: "Nämä eivät ole mitenkään standardisoituja"

Tuloksia tai edes samanlaisten älykellojen tietoja ei kannata vertailla kaverin kanssa. Mittareiden on tarkoitus antaa kiinnostavaa tietoa, ei aiheuttaa lisästressiä.

– Laitekohtainen hajonta on ilmiselvä ilmiö. Nämä eivät ole mitenkään standardisoituja siinä, miten ne mittaavat, tai miten dataa analysoidaan ja näytetään käyttäjälle. Esimerkiksi unen laadut eivät ole vertailukelpoisia laitteiden välillä tällä hetkellä, Oikarainen huomauttaa.

Pitkän aikavälin seurannassa hän keskittyisikin yleiskuvaan. Mihin käppyrät osoittavat?

– Oleellisinta on se, jos aktiivisuus on laitteen mukaan vaikkapa vähentynyt: onko se oikeasti vähentynyt, pitääkö muuttaa toimintaa jotenkin? Pitääkö jäädä bussista pysäkkiä aiemmin ja kävellä pidempi matka kotiin? Sillä ei ole väliä, vaikka naapurin laite näyttäisi eri lukemaa kuin oma laite. Omia tuloksia kuitenkin joka tapauksessa verrataan omaan tekemiseen.

Jos unimittari tuuttaa jatkuvasti punaista, Oikarainen tekisi testin.

– Kevennä kuormaa vaikkapa viikon ajan ja katso, miten oma tuntemus muuttuu. Jos olo tuntuu väsyneeltä ja laitekin kertoo, että unen laatu on koko ajan huono, kyllä siinä vaiheessa kannattaa miettiä muutoksia. Usein helpoin on se, että menee aikaisemmin nukkumaan. Nukkuminen on valtaosalla ihmisillä oma päätös, hän sanoo.

Katso myös: Jos herätys on 7.00, mihin aikaan lapsen pitäisi mennä nukkumaan? Asiantuntija kertoo ohjenuoran. Juttu jatkuu videon alla.

Kellon dataa muuttaakseen voi kokeilla viikon ajan mennä puolisen tuntia aikaisemmin nukkumaan. Se tosin tarkoittaa, että myös iltavalmisteluja täytyy aikaistaa 30 minuuttia, jotta petiin oikeasti pääsee lopulta aikaisemmin.

– En tiedä ketään, joka olisi katunut sitä, että muutti unitottumuksiaan niin, että nukkuu enemmän. Harva katuu sitä, ettei enää elä univelaksi. Ainakin kannattaa testata, miten tuntemukset muuttuvat, Oikarainen vinkkaa.

Toisaalta on tärkeää muistaa, ettei esimerkiksi uneen vajoaminen nopeasti välttämättä kerro terveestä unesta.

– Uniapneapotilas on voinut vuosien aikana sopeutua siihen, että hän on jatkuvasti väsynyt. Osa uniapneapotilaista esimerkiksi tuntee olevansa hyviä nukkumaan, koska he nukahtavat aina. Heillä on jatkuvasti univelkaa, koska unen laatu on huono. Jos unen laatu on jatkuvasti toimenpiteistä huolimatta huono, jossakin vaiheessa kannattaa kyllä lääkäriä konsultoida, Oikarainen sanoo.

Lue myös: Viivytteletkö nukkumaanmenoa, koska illat ovat sinulle "omaa aikaa"? Haitallisella ilmiöllä on nimikin

"Kyllä tällainen laite muutamassa viikossa analysoi sen, mitä on analysoidakseen"

Moni käyttää älykelloja vuosien ajan ja päivittää laitteet tasaisin väliajoin uusiin. Vaikka näin omasta elämästään saa pitkäaikaista tietoa, lisähyötyä pitkäaikainen mittaaminen ei välttämättä tuo, jos elämässä mikään ei muuten muutu.

– Kyse on siitä, kuinka paljon laite analysoi sinua. Osaan syötetään pituus, paino ja ikä, ja ne eivät sen enempää analysoi. Kyllä tällainen laite muutamassa viikossa analysoi sen, mitä on analysoidakseen. En koe, että se sen jälkeen kovin paljon enää mukautuisi käyttäjäänsä, Oikarainen sanoo.

Toisaalta älykkäämpi laite voi tuottaa enemmän ja monipuolisempaa tietoa. Vuosiakin kellon parissa viettänyt käyttäjä voisi löytää uudenlaista analysoitavaa. Esimerkiksi palautumisen.

Tulevaisuudessa älykelloista ja -laitteista voisi saada muunkinlaista tietoa. Laite voisi laite voisi hälyttää myös uniapneasta, jos laite valjastettaisiin mittaamaan happisaturaatiota.

Uusimmat laitteet tulkitsevat jo sydämen sykettä ja osaavat myös tunnistaa rytmihäiriön.

– Laite saattaa hälyttää pitkäkestoisista rytmihäiriöistä. Jos laite hälyttää tällaisesta selkeästä poikkeamasta, kyllä siitä kannattaa olla lääkäriin yhteydessä. Voi olla, ettei sille tarvitse tehdä mitään, mutta emme sitä siinä vaiheessa vielä tiedä, Oikarainen sanoo.

– Uusissa urheilukelloissa alkaa olla aika hyvät algoritmit. Aktiiviurheilijoilla ongelma saattaa olla enemmän riittävän palautumisen kuin riittävän kuormituksen puolella. Tähän kellosta saattaa olla apua.

Toki pelkin perusominaisuuksinkin varustettua kelloa saa käyttää vaikka vuosikymmenen, jos kokee sen mieluisaksi.

– Sanoisin kyllä, että käyttäjä, joka on käyttänyt tällaista laitetta jo pitkään, saa siitä hyötyä itselleen. Meitähän on erilaisia, osa meistä on tavoitteellisempia. Osa haluaa kerätä tietyn määrän hiihtokilometrejä vuodessa. Siinä kello saattaa auttaa. Kyllä kellon keräämien hiihtokilometrien vertailu kavereiden kesken varmasti on luotettavaa, Oikarainen sanoo.

– Osalle tavoitteet ovat erilaisia ja osaa mittaaminen ahdistaa. Sekin on ihan täysin sallittua. Ei laitteita silloin kannata käyttää.

Lue myös: Harrastatko sinäkin? Miljoonan älykellon data paljasti, mikä on treenaamisen megatrendi – "Laittaneet itsensä täysin uudenlaiselle kuntotasolle"

Lue myös: Entä, jos et tietäisikään, montako askelta otit eilen? Lopetin aktiivisuusrannekkeen käyttämisen 6 vuoden jälkeen – näin se vaikutti

Katso myös: Sunnuntaisin kävellään, lauantaisin hiihdetään – älykellot kertovat muutoksista suomalaisten liikkumisessa!

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Osittainen lähde: Terveystalon tiedote