Stressihormoni kortisoli aiheuttaa kehossa mitä oudoimpia reaktioita: herkkuhimoja on vaikea estää ja kaikki ylimääräinen kerääntyy vyötärölle.
Kärsitkö käsittämättömästä herkkuhimosta, niska-hartiaseudun jäykkyydestä ja kiertävät flunssapöpöt tarttuvat sinuun 150 prosentin varmuudella?
Syyllinen on stressihormoni kortisoli. Listasimme viisi sen tyypillisesti aiheuttamaa oiretta, joita ei välttämättä heti arvaisi stressin aiheuttamiksi.
Miten pääset stressistä eroon?
- Mikä stressin aiheuttaa? Onko se fyysistä vai psyykkistä?
- Stressi voi näkyä myös oireina, joita siihen ei liitä ensimmäisenä: muun muassa itkuherkkyys, jatkuva murehtiminen, ylitunnollisuus, kyynisyys, painon muutokset ja jatkuva yöheräily ovat merkkejä kehon hälytystilasta.
- Jos haluat palautua stressistä, aseta itsesi ykköseksi: huolehdi unen määrästä, rauhoita illat työltä vapaaksi, harrasta liikuntaa ja ota aikaa itsellesi. Pyri myös syömään mahdollisimman terveellisesti, monipuolisesti ja säännöllisesti.
- Stressi voi johtaa uupumukseen ja jopa masennukseen, joten siihen ei pidä suhtautua huolimattomasti. Se on usein myös fyysisten terveysongelmien, kuten sydän- ja verisuonitautien, takana.
1. Herkkuhimo
Viimeistään iltapäivällä se iskee: järkyttävä herkkuhimo! Kortisoli aiheuttaa tunnetusti himon rasvaan ja sokeriin, mikä näkyy nopeasti myös vyötäröllä.
2. Niska-hartiakivut
Hieman tuntemattomampi kortisolin vaikutus on lihasjäykkyys, erityisesti niska-hartialihaksissa. Muun muassa migreenikohtaukset ja jännityspäänsärky ovat stressihormonin ansiota.
3. Vatsaongelmat
Kortisoli vaikuttaa myös suolistoon aiheuttaen muun muassa ummetusta ja ärtyneen suolen oireyhtymään viittaavia ongelmia. Vatsakivut ja epäsäännöllinen ulostustarve ovat usein stressin seurausta.
4. Flunssakierre ei lopu koskaan!
Stressaantuneena kehon vastustuskyky heikkenee, minkä vuoksi kaikki mahdolliset taudit ja pöpöt iskevät ensimmäisenä sinuun. Lisäksi parantuminen on hidasta ja tauti uusii helposti.
5. Verenpaine nousee
Jatkuva psyykkinen stressi kohottaa verenpainetta, mikä pitkään jatkuvana vaikuttaa sydämen ja valtimoiden terveyteen, eli lisää muun muassa sydäninfarktin riskiä.