Tuoreen australialaistutkimuksen perusteella näyttää siltä, että vihannesten ja varsinkin kaalien syöminen on erityisen hyväksi terveydelle.
Yllä olevalla videolla professori varoittaa korkean kolesterolin huomaamattomuudesta: äkkikuolema voi tulla ykskaks.
Kasvisten tiedetään olevan terveellisiä, mutta sitä, millaisia vaikutuksia juuri tietyillä kasviksilla on, ei ole paljoa tutkittu. University of Western Australia tarttui toimeen.
Yliopistossa haluttiin selvittää, vaikuttavatko erilaiset kasvikset ehkäisevästi valtimonkovettumatautiin ja jos, niin millä tavalla. Valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi vaikuttaa sydän- ja verisuonisairauksien taustalla.
Tutkijat ottivat kyselylomakkeilla selvää lähes tuhannen yli 70-vuotiaan naisen ruokavaliosta ja mittasivat heidän kaulavaltimoidensa seinämien paksuuden. Kaulavaltimon seinämän paksuuntuminen on aiemmin yhdistetty sydän- ja verisuonisairauksiin ja valtimotaudin komplikaatioihin.
Lue myös: Monipuoliseen ruokavalioon mahtuu herkkujakin – ”Ei yksi voinokare ole mikään syanidikapseli”
Naisilla, jotka söivät ainakin kolme annosta vihanneksia päivässä, oli keskimäärin noin 0,04 millimetriä ohuempi valtimon seinämä kuin naisilla, jotka söivät vähemmän kuin kaksi annosta vihanneksia päivässä – vastaten 4,6 prosentin vähennystä. Kun valtimon seinämät ovat ohuemmat, veri pääsee virtaamaan suonissa paremmin.
Aiemmin on osoitettu, että jos kaulavaltimon seinämä ohenee 0,1 millimetriä, niin sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riski vähenee 10–18 prosenttia. Johtava tutkija Lauren Blekkenhorst pitää nyt havaittua eroa merkittävänä.
Kaali kannattaa!
Tutkimuksessa eroteltiin toisistaan lehtivihannekset, värilliset vihannekset, palkokasvit, allium-kasvikset, kuten sipulit, sekä ristikukkaiset vihannekset, kuten kaalit.
Kaikkein suurin yhteys valtimon seinämän ohuuteen näytti olevan ristikukkaisilla vihanneksilla. Niihin kuuluvat erilaiset kaalit, esimerkiksi parsa-, kukka-, kerä- ja ruusukaali.
Kaalit ovat ristikukkaisia vihanneksia.
Jokainen kymmenen gramman lisäys ristikukkaisten vihannesten päivittäisessä kulutuksessa näytti olevan yhteydessä keskimäärin 0,8 prosenttia ohuempaan kaulavaltimon seinämään.
Samanlaista yhteyttä ei nähty muiden kasvisten kohdalla.
– Kun huomioon otettiin elämäntavat, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät (mukaan lukien lääkkeiden käyttö) sekä muut vihannestyypit ja ruokavaliotekijät, tuloksemme osoittivat edelleen suojaavan yhteyden ristikukkaisten vihannesten ja kaulavaltimon seinämän paksuuden välillä, Blekkenhorst on kommentoinut.
On tärkeää huomata, että kyseessä on havaintotutkimus, joka ei todista syy-seuraus-suhdetta. Lisätutkimusta tarvitaan, mutta Blekkenhorstin mielestä ravitsemussuosituksissa pitäisi silti korostaa ristikukkaisten vihannesten tärkeyttä sydän- ja verisuonisairauksilta suojautumisessa.
Tutkimus ilmestyi Journal of the American Heart Association -julkaisussa.
Lähde: The Guardian, ABC News