Liika istuminen voi olla haitallista sydämelle, vaikka liikkuisikin, kertoo tutkimus.
Journal of the American College of Cardiology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan liika istuminen tai pötköttely voi lisätä sydän- ja verisuonitautien sekä ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Suurin piirtein yli 10,5 tuntia istumista päivässä näytti olevan merkittävästi yhteydessä siihen, että tulevaisuudessa sairastutaan ja kuollaan sydämen vajaatoimintaan tai sydän- ja verisuonitauteihin. Tällainen piirre havaittiin myös niillä, jotka liikkuivat liikuntasuositusten mukaisesti.
– Tuloksemme tukevat istumisen vähentämistä sydän- ja verisuonitautiriskin vähentämiseksi. 10,6 tuntia päivässä saattaa olla keskeinen kynnysarvo, joka on yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen liittyen sydämen vajaatoimintaan ja sydän- ja verisuonitauteihin, sanoo tutkimuksen tekoon osallistunut kardiologi Shaan Khurshid.
Alla olevalla videolla kerrotaan, miten pysyt pystyssä talviliukkailla! Juttu jatkuu videon alla.
5:45
Haastateltavina liikuntasuunnittelija Aliisa Uotila Suomen luustoliitosta ja terveyden edistämisen suunnittelija Saara Aakko Suomen Punaisesta Rististä.
Liikuntaa viikoittain, mutta paljonko?
Riittämättömän liikunnan tiedetään olevan sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.
Amerikkalaisten nykysuositusten mukaan sydämen terveyden edistämiseksi suositellaan yli 150 minuuttia kohtuullista tai raskasta liikuntaa viikossa.
Suomalaissuositusten mukaan aikuisen tulisi harrastaa viikossa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia tai vaihtoehtoisesti raskasta kestävyysliikuntaa vähintään tunti ja vartti, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL. Lisäksi pitäisi tehdä jotain lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää liikuntaa kahdesti viikossa.
Tutkimusasiantuntijoiden mukaan liikunta on kuitenkin vain pieni osa päivittäistä kokonaisaktiivisuutta. Nykyiset ohjeistukset eivät käsittele istumista, joka muodostaa paljon suuremman osan päivittäisestä aktiivisuudesta, vaikka on näyttöä siitä, että se on suoraan yhteydessä sydän- ja verisuonitautiriskiin.
Lue myös: Kolme vinkkiä, joilla saat vatsarasvan palamaan kävelylenkillä
Näin tutkimus tehtiin
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mikä määrä istumista tietää suurinta sydän- ja verisuonitautien riskiä. Lisäksi tarkasteltiin, miten istuminen ja fyysinen aktiivisuus yhdessä vaikuttivat riskiin kuolla eteisvärinän, sydämen vajaatoiminnan, sydäninfarktin tai sydän- ja verisuonitautien vuoksi.
Tutkimukseen valittiin 89 530 osallistujaa brittiläisestä UK Biobank -tietokannasta. Heidän keski-ikänsä oli 62 vuotta ja 56,2 prosenttia oli naisia.
Osallistujilla oli ranteessaan mittari, joka mittasi heidän liikkeensä seitsemän päivän ajan. Keskimäärin osallistujat istuivat 9,4 tuntia päivässä.
Keskimäärin kahdeksan vuotta kestäneen seurannan jälkeen 3 638 henkilölle (4,9 prosenttia) kehittyi eteisvärinä, 1 853 henkilölle (2,1 prosenttia) sydämen vajaatoiminta, 1 610 henkilölle (1,84 prosenttia) sydäninfarkti ja 846 (0,94 prosenttia) henkilöä kuoli sydän- ja verisuonitauteihin.
Ulkoilu tekee hyvää.
Istumisen vaikutukset vaihtelivat
Istumisen vaikutukset vaihtelivat. Eteisvärinän ja sydäninfarktin osalta riski kasvoi tasaisesti ajan myötä ilman muutoksia. Sydämen vajaatoiminnan ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden osalta riskin kasvu oli minimaalista, kunnes istumatyöaika ylitti noin 10,6 tuntia päivässä. Silloin riski kasvoi merkittävästi, mikä osoittaa, että käyttäytymisellä on kynnysvaikutus.
Niillä tutkimukseen osallistuneilla, jotka harrastivat vähintään 150 minuuttia kohtalaista tai runsasta liikuntaa, istumisen vaikutukset eteisvärinä- ja sydäninfarktiriskiin vähenivät huomattavasti, mutta vaikutukset sydämen vajaantoiminnan ja sydän- ja verisuonitautien aiheuttaman kuoleman riskiin pysyivät huomattavina.
– Tulevissa ohjeissa ja kansanterveyspyrkimyksissä olisi korostettava istumisen vähentämisen merkitystä, Kurshid sanoi.
– Yli 10,6 tunnin päivittäisen istumisen välttäminen voi olla realistinen vähimmäistavoite sydämen terveyden parantamiseksi.
Amerikkalaisen Brownin yliopiston perhelääketieteen laitoksen johtaja ja professori Charles Eaton, totesi oheisessa toimituksellisessa kommentissaan, että tutkimuksessa hyödynnettyjen kannettavien kiihtyvyysmittareiden käyttö on osoittanut, että osallistujien omassa raportoinnissa liikunnan määrä on huomattavasti yliarvoitu ja istumisen määrä laskettu alakanttiin.
Lue myös: Helppo keino arjessa toisi välittömiä hyötyjä aivoille
"Istumisen ja sydän- ja verisuonitautiterveyden välillä on vahva yhteys"
Eatonin mukaan jo puolen tunnin liiallisen istumisen korvaaminen minkä tahansa liikuntamuodon harrastamisella päivässä voi vähentää sydänterveyden riskejä.
Kohtuullisen ja raskaan liikunnan lisääminen vähensi sydän- ja verisuonitautien riskiä 15 prosenttia ja sydän- ja verisuonikuolleisuutta kymmenen prosenttia. Jopa kevyt liikunta näytti vähentävän sydän- ja verisuonitautien riskiä kuusi prosenttia ja sydän- ja verisuonikuolleisuutta yhdeksän prosenttia.
– Tutkimus tuo osansa saatuun lisääntyneeseen näyttöön siitä, että istumisen ja sydän- ja verisuonitautiterveyden välillä on vahva yhteys, sanoo kardiologi Harlan M. Krumholz.
– Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että meidän on saatava ihmiset liikkumaan parantaaksemme terveyttämme.
Lue myös: Jo viiden minuutin muutos päivässä voisi alentaa verenpainetta
Tutkimuksen rajoitukset
Tutkimukseen liittyy useita rajoituksia. Yksi niistä on se, että siinä ei saatu yksityiskohtaisia tietoja siitä, missä tai miksi ihmiset istuvat tai makaavat pitkiä aikoja. Syy voi liittyä esimerkiksi työpaikkaan.
Ranteessa oleva kiihtyvyysmittarit eivät havaitse asentoa, joten seisominen saatetaan virheellisesti luokitella istumiseksi. Pidempi seurantajakso voi antaa tarkempia tietoja aktiivisuustottumuksista ja -tavoista, he uskovat.
Muita rajoituksia ovat muun muassa tutkimustuloksia mahdollisesti sekoittavat tekijät, kuten kyvyttömyys mitata todellisia vaikutuksia, joita istumatyön uudelleen kohdentamisella muihin toimintoihin olisi ollut, sekä erot ranteessa kannettavien kiihtyvyysmittareiden ja reisissä kannettavien kiihtyvyysmittareiden tuottamien tietojen välillä.
Katso myös video: Näkkileipä vai hapankorppu – kumpi on terveellisempää?
4:46
Kumpi on ravitsemuksellisesti parempi valinta, näkkileipä vai hapankorppu? Kysyimme asiaa Leipätiedotus ry:n toiminnanjohtaja ja elintarviketieteen maisteri Kaisa Mensoselta.
Lue myös: Syötkö paljon ultraprosessoitua ruokaa? Harkitse uudelleen
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: Eurekalert