Unicefin raportin mukaan Suomessa ympäristöolosuhteet tukevat lasten hyvinvointia.
Suomen ja muiden rikkaimpien maiden ylikulutus vaarantaa lasten hyvinvointia kaikkialla maailmassa, kerrotaan Unicefin selvityksessä, jossa tarkastellaan OECD- ja EU-maiden lasten hyvinvointia ympäristömittarien valossa.
39 maan vertailussa Suomi on kymmenen eniten globaaleja vaikutuksia aiheuttavan maan joukossa, kun mittareina ovat maiden elektroniikkajätteen tuotanto, kuinka monta maapalloa maiden luonnonvarojen kulutus vaatisi sekä kulutusperäiset hiilidioksidipäästöt asukasta kohti.
Kulutusperäiset hiilidioksidipäästöt tarkoittavat kaikkia päästöjä, jotka syntyvät valtion alueella tapahtuvasta kulutuksesta. Näihin päästöihin lasketaan mukaan tuontituotteiden päästövaikutukset ja vähennetään vastaavasti vientituotteiden vaikutukset. Suomalaisten yksityisen kulutuksen päästöt koostuvat asumisesta ja energian käytöstä, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palvelujen hankkimisesta.
Puolet suomalaisten kulutuksen kasvihuonepäästöistä syntyy ulkomailla
Selvityksen mukaan puolet suomalaisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ulkomailla eli ylikulutuksen ympäristövaikutukset on ulkoistettu maan rajojen ulkopuolelle.
Suomen ja muiden rikkaimpien maiden kestämättömästä kulutuksesta kärsivät eniten kehittyvien maiden lapset, arvioi Unicef. Sen mukaan 920 miljoonaa lasta altistuu tällä hetkellä erittäin vakavasti vesipulalle ja 820 miljoonaa lasta helleaalloille. 50 miljoonaa lasta on jo joutunut jättämään kotinsa ilmastonmuutokseen liittyvien syiden vuoksi.
Kotimaassa lasten ympäristöolot hyvät
Tarkasteltaessa lasten hyvinvointiin vaikuttavia ympäristöoloja maan rajojen sisällä, Suomi pärjää hyvin sijoittumalla vertailun viidenneksi. Suomea edellä ovat Espanja, Irlanti, Portugali ja Kypros. Heikoimmin menestyvät Yhdysvallat, Costa Rica ja Romania.
Välittömiä ympäristövaikutuksia, kuten ilmansaasteita, vertailtaessa Suomi on ensimmäisenä. Toiselle sijalle Suomi sijoittuu tarkasteltaessa lasten lähiympäristön tilaa kuten asumisen ahtautta ja kaupunkien viheralueiden määrää.