Kehtaatko mennä tauolle, jos kukaan muu ei lähde? Ruumiin väsyminen on erilaista kuin aivojen, mutta tietotyössäkin tarvitaan taukoja. – Luulen, että tämä kieroon kasvanut tehokkuusajattelu vaikuttaa meihin. Emme ole pysähtyneet pohtimaan, mikä on oikeasti tehokasta, pohtii aivotutkija ja professori Minna Huotilainen.
Entisaikaan kukaan ei tullut pellon reunalle huhuilemaan, onko tauot jo pidetty. Maatiloilla sekä esimerkiksi suutarilla tai kylän sepällä tauottaminen tapahtui luonnostaan – työtehtävien välillä.
Nykyihminen tuntuukin taukojensa suhteen jopa avuttomalta: omalta työpisteeltä ei uskalla poistua luvallisellekaan kahvipaussille, jos kukaan muukaan ei lähde – ettei itse vain vaikuttaisi luistavan töistä!
– Luulen, että tämä kieroon kasvanut tehokkuusajattelu vaikuttaa meihin. Emme ole pysähtyneet pohtimaan, mikä on oikeasti tehokasta. Tehokkuudessa on myös eri aikaskaaloja: mikä on tehokasta nyt, tänään, että saan työtehtäväni hyvin tehtyä? Se vaatii priorisointia, järjestelyä, sitä, että pidetään kunnolliset tauot tehtävien välillä, aivotutkija ja professori Minna Huotilainen kuvaa.
Hänen uusi teoksensa Aivosi tarvitsevat tauon – Taukokulttuurin elvytysopas (Tuuma-kustannus 2021) kertoo tieteellisiä perusteluja taukojen tärkeydelle.
Lue myös: Tunnistatko itsesi? Aivojen palohälytys vaanii työikäisiä – "Kyllä omasta muistista kannattaa olla huolissaan"
"Ei ole tehokasta, jos yhden viikon tai kuukauden työmäärillä jo ajaa itseään piippuun
Joka päivä ei voi tuottaa priimaa, mutta myös "tuottamattomilla ajoilla" on tarkoitus: niiden aikana tehdään ajatustyötä, siis pohjatöitä tuottavampia kausia varten. Vähemmän tuottavat kaudet pitäisikin pystyä hyväksymään.
– Sitten on pidemmän tähtäimen miettiminen: miten pystyn tekemään tätä työuraa 10 vuoden päästä, entä 20 vuoden päästä? Ei ole tehokasta, jos yhden viikon tai kuukauden työmäärillä jo ajaa itseään piippuun.
Minna Huotilainen. Kuva Heidi Strengell
Lue myös: Aivotutkija kehottaa ihmisiä olemaan laiskempia – työuupumus sairastuttaa mielen ja kehon: "Usein uupuneella on sairastumisia jo ennen romahdusta"
Tästä huomaat tauon tarpeen
Ruumiin väsyminen on erilaista kuin aivojen. Kun lihas uupuu, voimat ovat konkreettisesti lopussa. Aivojen taukotarpeista kertoo esimerkiksi multitaskaus.
– Ajatukset hyppivät, huomaa unohtaneensa sen ja sen yksityiskohdan. Tulee kaivettua puhelinta esiin, jos joutuu odottelemaan muutamankin minuutin. Siitä tunnistaa tauon tarpeen.
Tutkimuksissa on havaittu, että ajosimulaattorissa jo 40 minuutin ajon aikana reaktionopeus alkaa hidastua ja vaaratilanne jää todennäköisemmin huomaamatta kuin ajon alussa. Jatkuva päätöksien tekeminen on aivoille raskasta. Kun työtehtävä on vaativa ja siinä täytyy olla tarkka, suoritus siis heikkenee entistä nopeammin.
Taukoja siis tarvittaisiin usein, mutta oikeasti harva pitää paussin puolen tunnin välein. Itse asiassa tauotus on melko uusi keksintö; ihmisille syntyi erillinen työ- ja vapaa-aika vasta teollistumisen myötä.
Katso myös: Miten monta taukoa päivän aikana sitten kuuluisi pitää? Juttu jatkuu videon alla.
3:57
Miten aivoja pitäisi hoitaa? Miksi vapaa-aikakaan ei välttämättä rentouta?
"Uskon, että tulevaisuudessa ihmiset miettivät, miten tuhlailevainen yhteiskuntamme olikaan"
Aiemmin työaika saattoi olla kuusi päivää viikossa, 12, jopa 16 tuntia päivässä. Se tuntuu nyt hurjalta. Huotilainen uskoo, että myös nykyisiä työtapoja katsotaan tulevaisuudessa ihmetellen. Tauko on osa työtä, ei ajan tuhlaamista.
– Uskon, että tulevaisuudessa ihmiset miettivät, miten tuhlailevainen yhteiskuntamme olikaan: päästimme nuoria ihmisiä työuupumisen takia sairaseläkkeelle, koska halusimme pitää kiinni jostain perinteisistä työajoista, hän kuvailee.
Toisaalta nykytyöelämä on jo murroksessa. Sekä perustuloa että neljän päivän työviikkoa on jo kokeiltu. Esimerkiksi Googlella on käytössä työviikko, jossa viides työpäivä on työaikaa, mutta varsinaisia töitä sen aikana ei tehdä.
– Viidentenä päivänä ihminen opiskelee, tekee työhön liittyviä kokeiluja tai työn tiimoilla tapahtuvaa, vähemmän järjesteltyä tekemistä. Se on kiinnostava vaihtoehto. Opiskelun tarve kasvaa koko ajan, työuran aikana tapahtuva kouluttautuminen lisääntyy.
Lue myös: Jättikokeilusta jättimenestys: Islannissa valtaosa voi tehdä nyt vähemmän työtunteja samalla palkalla
"Ei kannata juuttua käsitykseen, että kahdeksan tuntia on pakko vetää putkeen töitä"
Uudessa työaikalaissa on mahdollisuus jakaa vuorokautinen työaika kahteen osaan ja sijoittaa keskelle työpäivää liukuma. Toisaalta esimerkiksi työmatka sanelee paljon: etätöitä on helppo jakaa osiin kotona, mutta harva haluaa mennä työpaikalleen kahta kertaa päivässä.
Toisaalta, jos yrittäjä asuu liikkeensä lähistöllä, työpäivän jakaminen kahtia voisi toimia.
– Monet yksinyrittäjät tekevät jo neljä päivää ihan omasta halustaan. Se, että saa tehdä työtä kuten itselle sopii, voi olla syy ryhtyä yrittäjäksi. Ei kannata juuttua käsitykseen, että kahdeksan tuntia on pakko vetää putkeen töitä, tai ei ole kunnollinen ihminen.
Lue myös: Mitä työtä sitten teetkään, se on luultavasti rasite aivoillesi – tämä tärkeä rutiini unohtuu monilta: "Itse pitäisi huomata, että hetkinen..."
Lue myös: Tarvitset taukoja, vaikka tekisit istumatyötä – aivotutkija Minna kertoo, mihin tauoton puurtaminen johtaa: "Meillä on ehkä vähän harhakäsityksiä siitä, mikä on tehokasta"
Katso myös: Näin jatkuva kiire näkyy aivoissasi – vaikutuksia on monenlaisia:
2:10
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Osittainen lähde: Minna Huotilainen: Aivosi tarvitsevat tauon – Taukokulttuurin elvytysopas (Tuuma-kustannus 2021)