Aivoja keskeytyksillä kuormittava työelämä vahingoittaa pitkällä tähtäimellä tarkkaavaisuutta tavalla, josta palautuminen voi kestää kuukausia. Aivotutkija kertoo, miten keskittymiskykyä voi elvyttää.
Keskittymiskyvyn vaaliminen saattaa nousta tulevaisuuden työelämässä uudestaan arvoon, sillä yhä useamman työntekijän aivot ovat kuormittuneet keskeytyksistä. Näin arvioi aivotutkija ja Helsingin yliopiston professori Minna Huotilainen Kauppalehden Töissä huomenna -podcastissa.
Huotilainen on puhunut pitkään keskittymiskyvyn elvyttämisen puolesta. Työelämä, joka täyttyy keskeytyksistä, vahingoittaa pidemmän päälle tarkkaavaisuutta. Lopulta ihminen ei ehkä kykene keskittymään edes häiriöttömänä hetkenä, vaan keskeyttää itse itseään. Huotilainen kutsuu tätä tilaa aivojen palohälytykseksi.
– Silloin ihminen on jo pitkään työskennellyt niin, että hän keskeyttää työnsä koko ajan. Hänestä ehkä tuntuu, että pikkuasiat hoituvat, mutta isoja asioita ei pysty edes aloittamaan. Vaikka pystyisi aloittamaan häiriöttömässä tilassa, omassa mielessä alkaa tulla keskeytyksiä.
Huotilainen on kutsunut 2010-lukua säheltämisen vuosikymmeneksi työelämässä. Mahdollisuudet parempaan ovat kuitenkin olemassa, jos keskittyminen ja tarkkaavaisuus nousevat uudelleen tärkeäksi.
LUE MYÖS: Unohteletko asioita? 5 luonnollista keinoa parantaa muistia – sortuminen ”tehokkaaseen” tapaan johtaa kuormittavaan kierteeseen
Työikäiset huolissaan muististaan
Huotilaisen mukaan työikäiset ovat yhä useammin huolissaan muististaan ja kokevat muistisairauden isoksi tulevaisuuden uhaksi.
– Kyllä omasta muistista kannattaa olla huolissaan, hän sanoo.
– Meillähän on Suomessa kolmekymppisiä ihmisiä, jotka ovat niin työuupuneita, että heidän on pidettävä pitkä sairausloma kuntoutuakseen takaisin töihin.
Pitkäaikainen työskentely häiriövirran keskellä opettaa aivot janoamaan keskeytyksiä. Tarkkaavaisuuden palauttaminen saattaa viedä kuukausia, mutta keskittymiskyvyn voi elvyttää.
LUE MYÖS: Nämä 12 riskitekijää aiheuttavat melkein puolet dementioista
Näin vaalit keskittymistä ja muistia
Vaativan ajatustyön tekeminen kysyy yleensä uppoutumista, mutta harvassa työssä on mahdollisuutta vetäytyä tavoittamattomiin. Aivotutkija neuvoo kuitenkin järjestämään esimerkiksi muutaman tunnin häiriöttömän hetken ajatustyölle.
Paras ajankohta keskittymistä vaativalle työlle vaihtelee eri ihmisillä. Aamulla itsensä virkeiksi tuntevilla tällainen flow-tila ajoittuu yleensä varhaiseen aamuun tai aamupäivään, iltatyypin ihmisillä puolestaan joskus myöhäiseenkin iltaan. Korona-aika on avannut monille työntekijöille mahdollisuuden kokeilla sitä, mihin aikaan oma vireystila on parhaimmillaan.
Aivotutkija kehottaa myös vähentämään kiireestä puhumista. Älä sano, että jollakin asialla on kiire, hän neuvoo. Huotilainen neuvoo myös organisoimaan työtä omaa muistia ulkoistamalla. Käytännössä se tarkoittaa muistilistojen ja kalenterin tehokasta käyttöä, sillä muistikapasiteettia ei kannata kuormittaa lukuisilla muistettavilla asioilla.
– Asiantuntijatyössä tänä päivänä muistettavia asioita voi olla yli sata. Kukaan ei pysty muistamaan sellaista määrää asioita ulkoa.