Ainakin 14 valtiota on käynnistänyt tutkinnan sen jälkeen, kun Kiinan ”salaiset poliisiasemat” tulivat ilmi. Suojelupoliisi ei ole löytänyt Suomesta varsinaista salaista poliisiasemaa, vaikka Kiina kohdistaakin muuta vakoilu- ja vaikutustoimintaa Suomeen.
Suojelupoliisin erikoistutkija Teemu Naarajärvi kertoo, että Supo on ollut tietoinen niin kutsutuista Kiinan salaisista poliisiasemista, joista kansalaisjärjestö Safeguard Defenders julkaisi raporttinsa syksyllä.
Nykytiedon valossa ”salaista poliisiasemaa” ei ole Suomessa.
– Meillä on Suomessakin havaintoja Kiinan vaikuttamistoiminnan rakenteista, mutta juuri tämänkaltaisesta toiminnasta vähemmän.
– Näemme tämän osana Kiinan kansainvälisen vaikutusvallan vahvistumista. Siinä on mahdollisesti liittymäpintaa Kiinan sisäiseen kehitykseen, jossa vallan keskittyessä yhä kommunistiselle puolueelle valtaa pyritään turvaamaan myös ulkomailla, Naarajärvi kuvailee.
Hän pohtii, että Suomessa asuu vähemmän sellaisia henkilöitä, jotka ovat valikoituneet raportissa kuvaillun poliisitoiminnan kohteeksi.
– Safeguard Defendersin kuvaamassa ilmiössä on erilaisia tavoitteita, yksi keskeisistä oli Kiinan näkökulmasta epäiltyjen talousrikollisten palauttaminen Kiinaan, myös painostuskeinoja käyttäen ja normaalin viranomaisyhteistyön sivuuttaen. Suomessa ei ole niin paljoa tämän kaltaisen toiminnan kohteita ja siten tällaista toimintaa. Meillä on kyllä muita vaikuttamisen rakenteita.
Sen sijaan Ruotsissa Tukholmasta paljastui yksi poliisiasema syyskuisen raportin myötä. Ruotsin suojelupoliisi Säpo kertoi tuolloin tuoreeltaan, että se tiesi kyseisen aseman olemassaolosta ennen uutisointia.
Esimerkiksi Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa viranomaiset ovat käynnistäneet tutkinnan salaisten poliisiasemien vuoksi.
Safeguard Defendersin kampanjapäällikkö Laura Harth kommentoi CBC:lle tuoreeltaan paljastusten jälkeen, että monissa maissa kyse on enemmänkin yksittäisten henkilöiden verkostosta kuin varsinaisesta poliisiasemasta.
– Ehkä ylipäätään asema on terminä harhaanjohtava, sillä kyse ei ole tavanomaisesta poliisitoiminnasta, jossa olisi poliisin tunnukset ja tilat, Supon Naarajärvi pohtii.
Mistä on kyse?
Kansalaisjärjestö Safeguard Defenders julkaisi syksyllä raporttinsa Kiinan salaisista poliisiasemista, joiden avulla Kiinan mukaan kaikkiaan 230 000 televiestintä- ja petosrikoksista epäiltyä kiinalaista on taivutettu palaamaan takaisin kotimaahansa.
Safeguard Defenders perustaa tietonsa julkisiin lähteisiin. Tämän syksyn aikana poliisiasemia on paljastunut kahdessa erässä, kaikkiaan 102 kappaletta 53 eri maassa.
Virallisen selityksen mukaan poliisiasemissa on ollut kyse vain kansalaisten avustamisesta hallinnollisin palveluin, mutta todellisuudessa Kiina harjoittaa niiden avulla poliisitoimintaa ohi viranomaisyhteistyön maiden suvereniteettia loukaten.
Ainakin osa epävirallisista poliisiasemista kytkeytyy raportin mukaan Kiinan Yhteisrintaman työosastoon, jolla on paikallisia yhdistyksiä ympäri maailman, myös Suomessa. Yhdistykset tavoittelevat Kiinan etujen ajamista ulkomailla ja kytkeytyvät olennaisesti Kiinan kommunistiseen puolueeseen.
– Kiinan vaikuttamistoiminta Suomessa on yleisesti ottaen Kiinan valtion tai kommunistisen puolueen intressien ja tavoitteiden edistämistä Suomessa tavoilla, jotka eivät ole näkyviä ja normaalin diplomaattisen kanssakäymisen mukaisia, Naarajärvi kuvailee.
Kiina ajaa ennen kaikkea omia etujaan
Naarajärvi sanoo, että Supossa tiedot poliisiasemista otetaan vakavasti.
– Lähtökohtaisesti suhtaudumme tähän vakavasti siinä mielessä, että Kiina on yksi niistä valtioista, jotka kohdistavat Suomeen tiedustelua ja vaikuttamistoimintaa. Yleisesti ottaen kyse on laajemmasta Kiinan normaalin viranomaisyhteistyön ohittavasta toiminnasta, joka ei ole hyväksyttävää.
Miksi Kiina sitten toimii tällä tavoin? Helsingin yliopiston Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen sanoo, että ulkovaltojen suvereniteettia loukkaava toiminta kertoo Kiinan tavasta toimia kansainvälisessä yhteisössä.
– Toki Kiina on allekirjoittanut erityyppisiä sopimuksia ja lakeja kansainväliseen oikeuteen liittyen, mutta loppukädessä sen omat intressit usein ajavat monien muiden, kuten kansainvälisen yhteisön intressien ohi. Kiina toteuttaa oman tyylistä politiikkaa, kuten se on vuosituhansia tehnyt.
Hän toteaa, että yleisesti Kiinan rajat ylittävässä poliisitoiminnassa on kyse Kiinan pidempiaikaisesta kehityksestä, jossa pyritään valtion turvallisuuden kehittämiseen.
On epäselvää, paljonko poliisiasemia hyödynnetään aidon rikollisuuden torjuntaan ja paljonko rikollisuutta käytetään verukkeena esimerkiksi etnisten vähemmistökansojen tai toisinajattelijoiden painostamiseen.
– Asemien yksi toimintamahdollisuus liittyy niin kutsuttuun pakolaisvakoiluun. Kiina on yksi Suomeen pakolaisvakoilua kohdistavista valtioista, jossa pyrkimyksenä on vakoilla, painostaa ja kontrolloida henkilöitä, jotka kuuluvat lähtömaassa poliittiseen oppositioon tai muuhun vallanpitäjien uhkaksi katsomaan ryhmään. Suomessa Kiinan toiminnan kohteena korostuvat esimerkiksi uiguurit, Supon Naarajärvi toteaa.
Airaksinen pohtii, että toiminnalla saatetaan haluta antaa viesti oman maan kansalaisille, niin Kiinassa kuin ulkomaillakin.
– Halutaan viestiä toisinajattelijoille tai etniselle vähemmistölle, että ”meidän kätemme kyllä yltää rajojen ulkopuolelle”. Kiina myös näkee ulkomailla asuvat oman maan kansalaisensa hyvin tärkeänä osana kansallista turvallisuutta. Ulkopuolella asuvilla kiinalaisilla on tietoja valtion toiminnasta ja valtion hallinnosta. Siksi heidät voidaan nähdä eräänlaisena uhkana ja sen vuoksi heitä halutaan kontrolloida ja tarvittaessa jopa häiritä.
Myös Naarajärvi pohtii, että poliisitoiminnan taustalla saattaa olla varoittavan esimerkin antaminen.
– Voidaan spekuloida, että kyse on varoittavan kaltaisesta toiminnasta. Safeguard Defendersin raportissa nousivat esille nämä laajamittaiset puhelinhuijaukset, jotka ovat ymmärtääkseni Kiinassa ihan todellinen ongelma. Tällaisiin toimijoihin pyritään vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi, hän arvioi.
Airaksinen toteaa, että valvonnalla Kiina haluaa todistaa asemaansa mahtivaltiona.
– Tärkein asia, minkä Kiina haluaa valvonnallaan tuoda esille, on sen mahdollisuus toimia lähes missä päin maailmaa sekä kansallinen tarina siitä, miten Kiinasta on tullut ja se on ollut jo pitkään globaali talousmahti, jonka vertainen on ainoastaan Yhdysvallat.