Kimmo Vehviläinen muistelee koskettavasti äitiään.
Radiojuontajana tunnettu Kimmo Vehviläinen kertoo koskettavasti äitinsä menehtymisestä Syöpäsäätiön tiedotteessa.
– Olin äidin poika. Kun olin pieni, isä opiskeli sotakorkeakoulussa ja olin äidin kanssa kahdestaan. Leivoimme yhdessä ja keräilin kiiltokuvia. Toivoikohan äiti salaa tyttöä? Vehviläinen muistelee.
– Äitini piti kaikesta mitä tein. Äiti sanoi aina isälle: Kimmo saa olla juuri sellainen kuin hän on. Kimmo on hyvä poika.
Vehviläinen kertoo joutuneensa seuraamaan äitinsä rankkaa syöpätaistelua tämän viimeisinä vuosina. Taistelun loppumetreillä Vehviläinen sai pysäyttävän puhelun. Äiti kertoi, ettei syöpää enää pystytä parantamaan.
– Silmänräpäyksessä kaikki muuttui.
LUE MYÖS: Kimmo Vehviläinen uudesta elämäntilanteestaan Me Naisille: "Elämää on vielä jäljellä"
Vehviläisen äiti kuoli äitienpäivänä, kun liput liehuivat saloissa. Hän tunsi surun lisäksi helpotusta, sillä tiesi, ettei äidillä ollut enää kipuja.
– Kaiken jälkeen koen, että minusta tuli onnellisempi ihminen. En pelkää elämääkään enää niin kuin ennen. Olen nähnyt, että maailman rakkaimman ihmisen kuolemasta voi selvitä, Vehviläinen kertoo.
Vehviläinen muistaa äitinsä erittäin huolehtivana.
– Äiti jätti eteisen peiliin vaaleanpunaisia Post it -lappuja, joissa luki, että jääkaapissa on ruokaa ja lopussa oli sydän. Ehkä 16-vuotiaana uskalsin sanoa, että tiedän missä meillä säilytetään ruokaa.
Vehviläinen kertoo äitinsä olleen myös loistava mummi hänen lapsilleen.
– Kun lapseni olivat pieniä, äiti piilotti setelit johonkin Marimekon iloisen takin taskuista ja tyttöni saivat etsiä niitä. Nämä ovat asioita, joita kukaan ei voi korvata.
Lähde: Syöpäsäätiö / Anu Koikkalainen