Viime aikoina on uutisoitu vanhoihin sarjakuviin, lastenkirjoihin ja muihin kirjoihin tehtävistä muutoksista. Kirjoissa muutetaan muun muassa sukupuoleen, rotuun ja ulkonäköön liittyviä ilmaisuja.
Aihe on herännyt paljon tunteita ihmisissä.
Rakastetun lastenkirjailija Roald Dahlin kirjojen muuntelu on herättänyt jopa raivoa. Jali ja suklaatehdas- sekä Matilda -kirjojen uusista painoksista on muutettu osuuksia, jotka käsittelevät painoa, mielenterveyttä, sukupuolta ja rotua.
Kuka pelkää noitia -kirjassa naiset, jotka olivat alunperin kassaneitejä ovat uudessa versiossa yritysjohtajia.
Voit katsoa ylhäällä olevalta videolta, miten muita ikonisia teoksia on sensuroitu.
Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausjärjestön PEN-Suomen varapuheenjohtaja Iida Siimes kertoo, että käyttää ensinnäkin mieluummin sanaa muokata, sillä sensuuri kuulostaa tosi pahalta hänen korvaansa.
– Kyse on teosten vääristelystä, silti kun minä sanon näin, en tarkoita, että rasistinen puhe tai ihmisten nimittely olisi oikein.
Lue myös: Kirja-arvio: Ylen matka sensuurista sananvapauteen
Siimeksen mukaan teos ei ole enää sama sensuurin jälkeen.
Hän haluaisi haastaa ihmisiä ajattelemaan, miltä nykyinen toiminta tuntuu tämän päivän kirjailijoista, jos heidän teoksiaan tullaan tulevaisuudessa muokkaamaan siihen aikaan sopivalla tavalla.
Pitäisikö Akseli Gallen-Kallelan taideteos Aino-taru sensuroida? Katso ylhäällä olevalta videolta!