Kodeissa lymyää huomaamaton vaara, joka voi päättyä räjähtävään paloon – video näyttää, millaisella voimalla akkupalo leviää

Litiumakuista tulee usein mieleen sähköpyörien ja sähköpotkulautojen suuret mötikät, mutta akkuja löytyy monista muistakin arkisista laitteista.

– Niitähän löytyy oikeastaan kaikkialta: kännykät, älykellot, lasten radio-ohjattavat dronet, akkutyökalut eli porakoneet. Nykyään ovat yleistyneet myös sähköruohonleikkurit ja -moottorisahat, sanoo pelastustoiminnan suunnittelija Kimmo Rytkönen Pelastusopistosta.

Pelastusopisto on tänä vuonna käynnistänyt litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet -hankkeen (LION) kartoittaakseen pelastustoiminnan osaamista ja lisätäkseen tietoa akkupalojen riskeistä. Rytkönen toimii hankkeen projektipäällikkönä.

Litiumakkujen määrä on kasvanut huomattavasti, mutta niiden aiheuttamat palot voivat olla salakavalia ja voimakkaita. Voit katsoa esimerkin akkupalon voimasta videolta artikkelin alusta.

Pelastusopiston mukaan viime vuonna kodeissa ja yrityksissä tapahtui noin 60 litiumioniakkupaloa, joista suurin osa aiheutti hengenvaaraa ihmisille. Noin kaksi kolmasosaa akkupaloista syttyy latauksen aikana. Viallinen tai vaurioitunut akku voi kuitenkin syttyä myös käytön aikana tai säilytyksessä.

Akut voivat syttyä valmistusvirheestä johtuvan vian tai ulkopuolisten iskujen vuoksi. Jos esimerkiksi puhelintaan pudottelee jatkuvasti maahan tai sähköpyörä saa osumaa liikenteessä, voi akku vaurioitua.

Myös ylikuumeneminen voi aiheuttaa oikosulun ja palon.

– Ne ovat harvinaisempia laadukkaissa laitteissa, mutta kun niin sanottuja Kiinan-malleja tilataan tuolta [ulkomailta], se on kohtuullisen vaarallista, sanoo LION-hankkeen tutkija Jari Mikkonen.

Savukaasut voivat aiheuttaa räjähdyksen

Kännyköiden ja älykellojen akut ovat pienikokoisia, jolloin palokin on pienempi. Riskinä tietenkin aina on, että esimerkiksi sängyllä olevan puhelimen akku sytyttää myös sängyn, jolloin hengenvaara on ilmeinen.

Mutta tilastollisesti vaarallisimpia ovat kookkaat litiumakut, joita löytyy esimerkiksi sähköpyöristä. Niitä usein ladataan sisätiloissa ihmisten läheisyydessä ja palot ovat suurempia.

Kookkaita litiumakkuja löytyy myös esimerkiksi sähköautoista ja energiavarastoista eli laitteista, joilla esimerkiksi aurinkopaneelien tuottamaa sähköä varastoidaan kotikäytössä.

Ensimmäinen vaaran merkki on erittäin kuumentunut akku, joka alkaa äännellä ja pullistua. Litiumakkupalon savu on vaaleaa, toisin kuin normaalissa tulipalossa.

Akut ovat yleensä koteloituja, jolloin sisälle kerääntyvä savukaasu voi purkaantua voimakkaasti räjähtäen ja syttyä tuleen.

– Sieltä voi tulla pitkä, roihuava liekki, Rytkönen kuvailee.

Kun kotelo hajoaa, sirpaleet voivat lentää räjähdysvoimasta kauaskin ja sytyttää uusia paloja.

Pelastusasiantuntijat varoittavat etenkin sähköpyörien ja -potkulautojen yleisestä latauspaikasta eli eteisestä. Jos palo syttyy esimerkiksi kerrostaloasunnon eteiskäytävässä, saattavat asukkaat jäädä huoneistoon loukkuun.

Akku voi palaa veteenkin upotettuna

Akkupalojen sammutus on haastavaa jopa pelastusammattilaisille.

Ne tapahtuvat usein suljetuissa tiloissa, kuten autotalleissa ja huoneistoissa. Kun vaurioituneesta akusta on ensin purkautunut savukaasuja ja sen jälkeen se syttyy tuleen, voivat olosuhteet olla hyvinkin vaaralliset.

– On tilanteita, jolloin se räjähdys aiheuttaa suuren riskin pelastajien turvallisuudelle. Jos savua on kertynyt paljon ja vielä yritetään sammuttaa, räjähdysriski on aina läsnä, Mikkonen sanoo.

Toinen akkupalojen sammuttamista vaikeuttava seikka on sen palamisprosessi.

Yleensä palamiseen tarvitaan palavaa ainetta, lämpöä ja happea. Kun yksi näistä poistetaan, palaminen pysähtyy. Usein helpoin keino on poistaa happi tukahduttamalla, mutta akkupalossa se ei auta. Akku voi jatkaa palamista hapettomassa tilassa.

– Palamisprosessissa syntyy happea, mikä mahdollistaa sen, että akku voi jatkaa palamistaan esimerkiksi veteen upotettuna. Eikä tukahduttamalla pystytä sammuttamaan akkua, Mikkonen kuvailee.

– Ainut konsti akkupalon sammuttamiseen on akun jäähdyttäminen. Ja jäähdyttäminen taas on hirveän vaikeaa. Jos mietitään polkupyörän akkua, siinä on muovikotelo ympärillä eikä sitä jäähdytysainetta, usein vettä, saada sinne sisälle.

Monesti akut palavat täysin loppuun, eikä paloa saada sammutettua sitä ennen. Ja vaikka saataisiin, suurikokoinen akku voi syttyä uudelleen palamaan pitkänkin ajan jälkeen.

Paloriskiä voi vähentää oikeanlaisella käytöllä

Paloriskiä voi vähentää käyttämällä laadukkaita tuotteita, joiden valmistaja ja alkuperä ovat tiedossa.

Laitteiden lataamisen pitäisi tapahtua aina valvonnassa, jotta mahdolliseen paloon ehditään reagoida nopeasti ennen sen leviämistä muualle rakennukseen.

Lataus kannattaa tehdä huoneenlämmössä, eli ei pakkasella tai hellelukemissa. Myös suora auringonpaiste lisää ylikuumentumisen riskiä.

Myös laitteiden asianmukainen käyttö vähentää paloriskiä. Kolhujen välttämisen lisäksi oikealla latausmäärällä on väliä.

– Noin 50–70 prosenttia on sopiva säilytystila. Tyhjänä akkuja ei pidä säilyttää, mutta ei myöskään pitkään anna sen olla ihan täytenä, Rytkönen sanoo.

Mutta mitä jos palo kuitenkin syttyy? Pienakut yleensä palavat nopeasti ja ne voi siirtää savuamisen jälkeen turvalliseen paikkaan. Pieniä akkuja voi yrittää sammuttaa vedellä, mutta isompien akkujen paloa ei maallikon kannata itse yrittää jäädä sammuttelemaan.

– Jos mietitään vaikka sisätiloissa syttyvää polkupyörän akkua, niin turvallisin vaihtoehto on sulkea ovet, poistua tilasta ja soittaa hätäkeskukseen.

Lue myös: Tarkista, että mökiltäsi löytyvät nämä tarvikkeet – "Jos kyljessä on hinta markoissa, on ajankohtaista päivittää"

Sähkölaitteet aiheuttivat viime vuonna 2 260 paloa – yleisin syypää vuodesta toiseen sama

"Ylivoimaisesti suurin syy keittiön tulipaloon" olisi helppo välttää – tutkija kauhistelee näkyä, johon saattaa törmätä jopa asuntojen vuokrailmoituksissa

Lämminvesivaraaja voi räjähtää, jos et huomioi näitä riskejä