Tuomioistuimiin ja poliisille päätyvät työsyrjintärikokset ovat vain jäävuoren huippu työpaikoilla koetusta syrjinnästä.
Esimerkiksi Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ja Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy kertovat STT:lle saavansa syrjintää kokeneilta työntekijöiltä useita yhteydenottoja viikossa. Tapauksia ei tilastoida, mutta Tehyn mukaan se saa vuodessa useita satoja yhteydenottoja.
Poliisille asti työsyrjintä eteni viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan 56 kertaa. Toissa vuonna poliisin tietoon tuli 60 epäiltyä työsyrjintärikosta ja vuonna 2015 yhteensä 71.
Tilastokeskus ei ole vielä julkistanut lukuja tuomioistuinten osalta viime vuodelta. Toissa vuonna tuomioita annettiin kahdeksasta rikoksesta, ja hylättyjä syytteitä oli seitsemän. Vuonna 2015 syyksiluettuja rikoksia oli 30 ja hylättyjä syytteitä kolme.
Kaikki syrjinnäksi koettu epäasiallinen tai inhottava kohtelu ei ole rikollista tai lailla kiellettyä syrjintää, huomauttaa johtaja Jouni Kallioluoma Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastojen (avi) työsuojelusta.
Tunnusmerkistöt on määritelty rikos- ja tasa-arvolaissa ja jos toiminta ei täytä näitä piirteitä, viranomaisilla ei ole valtuuksia puuttua asiaan, Kallioluoma lisää.
– Paljon tulee käsittelyyn tapauksia, joissa koetaan, että on syrjitty, mutta ei sitten kuitenkaan selvityksessä nappaa, Kallioluoma sanoo.
Esimerkiksi viime vuonna aville tuli kirjallisesti vireille lähes 200 syrjintätapausta, joista lopulta vain 28:ssa työnantajan katsottiin syrjineen työntekijää.
Kallioluoma uskoo, että toisaalta moni syrjinnän merkit täyttävä tapaus voi jäädä kokonaan selvittämättä. Esimerkiksi työsuojeluun soittaja saattaa olla epävarma, kannattaako asiaa viedä sittenkään eteenpäin.
– Uskoisin, että tapauksia jää ilmoittamatta, kun ihmiset ajattelevat, että mieluummin käyvät töissä kuin lähtevät riitauttamaan.
Syrjinnäksi koettua kohtelua voi koettaa viranomaisten lisäksi selvittää työpaikan luottamushenkilön tai työnantajan kanssa. Myös tasa-arvovaltuutettu selvittää tapauksia.