Koiran ja suden risteymät pystytään tunnistamaan aiempaa tarkemmin, kertoo Luonnonvarakeskus

Lue myös: Kaksi koirarotua luotiin koirista ja susista viime vuosituhannella käyttökoiriksi – vaikka ne ovat susimaisia, miksei vieraslajilaki koske niitä?

Menetelmä on kehitetty osana Oulun yliopiston johtamaa kansainvälistä hanketta.

Vanhemmalla menetelmällä on onnistuttu tunnistamaan koirasudet susista ensimmäisessä ja toisessa polvessa. Mutta mitä useamman polven takaisinristeymästä puhutaan, sitä epävarmemmaksi muuttuu lajin tunnistaminen vanhalla menetelmällä.

Uusi menetelmä on nopeampi ja kustannustehokkaampi, ja eri laboratorioissa tehdyt analyysit ovat keskenään vertailukelpoisia, kertoo tutkimuksessa mukana ollut Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Jenni Harmoinen.

Harmoinen sanoo tiedotteessa, että uutta menetelmää ryhdyttiin kehittämään, koska risteymien tunnistamiseen haluttiin koko Eurooppaan sopiva menetelmä.

Lue myös: Anne osti koiranpennun, jonka molemmat vanhemmat olivatkin koirasusia – harrastajat pelkäävät, että susitaustaisia koiria päätyy osaamattomiin käsiin

Vanhoja näytteitä aiotaan analysoida uudelleen

Luke lähetti Oulun yliopiston tutkimukseen dna-näytteitä tunnetuista koirasusista. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana dna-näytteet kahdesta eläimestä, jotka oli aiemmassa Turun yliopiston analyysissä määritelty susiksi, mutta joiden dna-tulos poikkesi keskimääräisestä sudesta.

Poikkeuksellisten dna-tulosten takaa paljastui kaksi koirasutta. Koirasusi on luokiteltu Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi.

Susien ja koirien perimän erot ovat pieniä, koska sudet ja koirat ovat geneettisesti eriytyneet toisistaan suhteellisen vähän aikaa sitten. Uusi menetelmä eli niin sanottu "koirasusipaneeli" on kehitetty korostamaan susien ja koirien välisiä geneettisiä eroja.

Tuore tutkimustulos osoittaa, että koirasusipaneeli erottaa koirasudet paremmin kuin vanha menetelmä eli niin sanottu mikrosatelliittianalyysi, Luken tiedotteessa kerrotaan.

Oulun yliopiston tutkimus tehtiin Saksassa olevalla tutkimuslaitteella, mutta samanlainen laite on vastikään hankittu maa- ja metsätalousministeriön tuella Lukeen. Luke ottaa menetelmän osaksi susikannan arviointia vuonna 2022, ja sen on jatkossa tarkoitus olla rutiinikäytössä.

Vanhoista näytteistä analysoidaan uudelleen ne yksilöt, jotka voivat ikänsä puolesta olla elossa tai nyt elossa olevien susiyksilöiden vanhempia. Vanhoja näytteitä päästään analysoimaan silloin, kun uusi tutkimuslaite on saatu Lukessa käyttöön.

Oulun yliopiston johtaman tutkimuksen tulos on hyväksytty ja vertaisarvioitu, mutta artikkelia ei ole vielä julkaistu.