Kommentti: Mikä tekee Artturi Lehkosesta niin suuren pelaajan?

Juuret juontuvat lapsuudesta, jossa Artturia oli koulimassa – kovankin kautta – hänen isänsä, jääkiekkovalmentaja Ismo Lehkonen. Metodit olivat paikoin harmaalla alueella mentäessä kaukana modernien kasvatusoppaiden humaaneista ohjenuorista, ja moni lapsi olisi voinut murtua, mutta kaikki tähtäsi Artturi Lehkosen kohdalla siihen, että hän olisi jonain päivänä kovaluonteisena urheilijana maailman, ei vain Suomen, huipulla.

Isä piti vaatimustason mahdollisimman tiukkana, ja pienellä Artturilla oli pihapeleissä toisinaan itkukin kurkussa. Isä testasi tarkoituksella poikansa kanttia ja saattoi sanoa, että helpompi olisi luovuttaa, mutta sinnikäs Artturi halusi yrittää – niin kauan, että onnistuu.

Artturille tuli lapsuudessa tavallista enemmän toistoja paineen ja kovien vaateiden alla. Kun paikka olisi kova, niin olisi voittoa himoitseva Artturikin.

Eteenpäin – koko ajan

Ismo Lehkonen ohjasi Artturin jo nuorena ammattimiesten valmennukseen, ja pojan polkua kohti huippua rakennettiin suunnitelmallisesti. Kaikessa on ollut mukana nuoresta pitäen kirkas ajatus – on mietitty tarkkaan, millaisin painotuksin missäkin ikävaiheessa treenataan ja toimitaan urheilijana.

Nuorena itsenäistynyt Artturi teki merkittävän oman peliliikkeen jo 17-vuotiaana lähdettyään Kuopioon ja KalPaan. Hän kertoi tämän isälleen ilmoitusluonteisena asiana. Päätös osoittautui onnistuneeksi, ja Artturi takoi heti KalPassa vahvaa tulosta.

Kahden Ruotsissa Frölundassa viettämänsä kauden jälkeen NHL:ään vuonna 2016 suunnannut Lehkonen ei saanut ensimmäisinä sesonkeinaan Montrealissa mitään helpolla. Mutta hän vakuutti seurajohdon puolustavassa roolissaan kovalla työmoraalillaan, eikä käynyt pelaamassa otteluakaan AHL:ssä.

Lehkonen on ymmärtänyt aina, että on tehtävä valtavasti töitä menestyäkseen. Suomenkin kiekkoilijoissa on esimerkkejä pelaajista, joilla nousee ylhäälle päästyä kaasulta ja saavutetun tason annetaan riittää. Näin ei ole ollut Lehkosen kohdalla. Eteenpäin on päästävä – koko ajan.

Voittaja

Kun on menty kaikkein isoimpiin peleihin, joita Lehkonen on useana vuotena pelannut – kun maailman parhaat pelaajat ovat ottaneet toisistaan mittaa NHL:n pudotuspeleissä, erot yksilöiden taitotasoissa eivät ole aina ratkaisevan suuria. Pienet erot huipulla syntyvät usein korvien välissä: toiset kutistuvat kädet hioten, kun taas toiset oikein toden teolla syttyvät hohkaavassa painekattilassa.

Ei ole sattumaa, että jo lapsena voittamiseen viimeisen päälle marinoitu Artturi Lehkonen on niin usein noussut isoilla hetkillä esiin.

Ratkaissut viime vuonna Montreal Canadiensille jatkoerässä paikan Stanley Cup -finaaleihin ja tehnyt tänä vuonna saman tempun Colorado Avalanchelle, johon hän siirtyi kevätkaudella maaliskuussa.

Kruunuksi Stanley Cupin Coloradolle tuonut voittomaali kuudennessa finaalissa Tampa Bay Lightningin vieraana.

Tunnollinen, työteliäs ja kamppailuvahva Lehkonen on parhaimmillaan mitä kovempi paikka on. Hän hengittää silloin peliä, valpastuu ja on ytimessä. Menee myös päättäväisesti ytimeen, lähelle vastustajan maalia, ottamaan pelkäämättä iskuja vastaan ja maksamaan hintaa. Hän on voittajatyyppi parhaasta päästä.

Viime kauden pettymys Stanley Cup -finaaleissa juuri Tampaa vastaan vain kasvatti hänen nälkäänsä entisestään. Kyseisissä otteluissa pelaaminen ei ole asia, mitä Lehkosen kaltainen urheilija tyytyisi makustelemaan – mutta Stanley Cupin voittaminen ja mestaruuden ratkaiseminen voi jo tyydyttääkin.

Vaikka on helppo ajatella, että Lehkonen miettii seuraavaksi, että hän haluaa seuraavaksi pelata koko kauden isona osana joukkuetta, joka voittaa Stanley Cupin.

Lue myös:

    Uusimmat