Miesten lentopallomaajoukkueen saavutusten nostaminen jääkiekon mitalisateen edelle Urheilugaalassa on lajin sisällä ehkä suurempi asia kuin äkkiseltään ymmärretään.
Jääkiekossa elettiin kaudella 2013-14 upeaa kautta, kun nuoret voittivat MM-kultaa sekä miehet olympiapronssia ja MM-hopeaa. Niihin verratessa lentopallon MM-kisoissa saavutettu yhdeksäs sija ei vaikuta kovaltakaan suoritukselta, mutta temppu oli yli 200 jäsenmaan joukossa hurja.
Tuomas Sammelvuon valinta Vuoden valmentajaksi ohi Karri Kiven ja Erkka Westerlundin ja lentismaajoukkueen nostaminen ohi olympialeijonien oli selkeä viesti siitä, että Suomen palloilukentässä on tapahtunut sellainen muutos, joka ei missään nimessä ole pois jääkiekolta, mutta antaa sitäkin enemmän koko suomalaiselle urheilulle.
Lentopallomiesten menestys on rakentunut hyvin organisoidun valmennusjärjestelmän päälle, joka on toiminut hämmästyttävän tehokkaasti varsin pieniin resursseihin nähden. Huikeat ikäluokat jalostettiin maailman huippujen joukkoon osin italialaisopein ja vaikka lentopalloväki ei sitä aina halua myöntääkään, itseluottamus ja usko siihen, että joukkue voi saavuttaa jotain suurta, saivat alkunsa nimenomaan Mauro Berruton valmennuksessa viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla.
Lentopallossa maajoukkueen johtaminen on herkkää toimintaa, sillä se vaatii pelaajien täyden sitoutumisen käsittämättömän kalenterinsa vuoksi. Maajoukkuekausi alkaa heti seurakiireiden hellitettyä keväällä, jonka jälkeen perheelliset miehet viettävät kesänsä kiertäen maailmanliigaa ja leireillen, minkä jälkeen syksyn arvokisoista suunnataan taas seurajoukkueen palvelukseen - joskus jopa suoraan kisoista.
Tuomas Sammelvuolla oli jo valmiiksi pelaajien luottamus, sillä hän on noussut päävalmentajaksi lähes suoraan maajoukkuekapteenin paikalta. Hän on käynyt saman kesärumban läpi useita kertoja ja tiesi välttää ne sudenkuopat, joihin esimerkiksi Berruto kompastui rääkätessään joukkueen yhteishengen pilalle vuoden 2007 EM-yllätyksen jälkeisinä kesinä. Sammelvuolla ei ehkä ole vielä täyttä taktista osaamista valmentajana, mutta hän on kuunnellut pelaajia ja saanut sitä kautta miehistönsä tekemään hurjasti töitä yhteisen tavoitteen eteen.
Nykyinen kapteeni Antti Siltala totesi joukkueen rungon muodostavan ikäluokan olevan itse asiassa todella hyvässä iässä vuoden 2016 kesäolympialaisia ajatellen. Pitkän työn todellinen palkinto olisi paikka Rion kisoissa. Puolan MM-kisat olivat sitä ajatellen vasta välietappi.