Alaikäisten kiireelliset sijoittamiset kodin ulkopuolelle vaihtelevat vuodesta toiseen. Kiireellisten sijoitusten määrä on vuositasolla karkeasti pyöristettynä 1 400, mutta tilastoista ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Vuonna 2016 Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa sijoitettiin kiireellisesti kodin ulkopuolelle yhteensä 1 280 lasta, mikä oli 75 enemmän kuin edeltävänä vuonna.
Suurin ryhmä oli 13–15-vuotiaat, mutta ikäryhmien väliset erot ovat pienehköjä.
Ylipäätään voi sanoa, että suurimmissa kaupungeissa tehdään kiireellisiä kodin ulkopuolelle sijoittamisia kaikenikäisille lapsille, pikkuvauvoista lähes täysi-ikäisiin nuoriin.
– Kiireellisten sijoitusten kasvu on hälyttävä merkki siitä, että perheille ei vieläkään löydy oikeita palveluita oikeaan aikaan, sanoo ohjelmajohtaja Miia Pitkänen Lastensuojelun Keskusliitossa.
Kiireellisellä sijoittamisella perusteet laissa
Kiireelliseen sijoitukseen päädytään silloin, kun kodin olosuhteet tai puutteet lapsen huolenpidossa välittömästi vaarantavat lapset terveyttä tai kehitystä tai silloin, kun lapsen huoltajat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan. (Lastensuojelun käsikirja 2016).
Vuoden 2017 raportti liikkuu samoissa numeroissa kuin edellisvuodenkin. Kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli kuusikkokaupungeissa yhteensä 1 515 alaikäistä eli 235 lasta enemmän kuin edellisvuonna. Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä kasvoi kaikissa kaupungeissa.
Kiireellisesti sijoitettujen määrä vaihtelee vuosittain, kertovat tilastot.
Sekä vuonna 2016 että 2017 suurin sijoitettujen ryhmä oli 13–15-vuotiaat, vaikka ikäryhmien väliset erot olivat jälleen pieniä.
Vuoteen 2018 tultaessa tilanne on taas hiukan muuttunut. Nyt kiireellisesti sijoitettujen määrä on laskenut. 2018 heitä oli 1 365, mikä on 170 lasta vähemmän kuin edellisvuonna mutta kuitenkin enemmän kuin vuonna 2016. Kiireellisten sijoitusten määrä laski kaikissa kuusikon kaupungeissa, eniten Oulussa.
Lastensuojelu on kunnissa ja kaupungeissa sosiaaliviranomaisten työtä. Asiakasmäärät ovat suuria. Lastensuojelun Keskusliitosta sanotaankin, että asiakasmitoitus pitäisi määrätä sitovasti laissa.
– Että sosiaalityöntekijät voisivat tehdä työnsä hyvin ja asiakaslähtöisesti, tarvitaan ehdottomasti toimenpiteitä. Esimerkiksi asiakasmäärien kohtuullistaminen olisi tällainen toimenpide, sanoo ohjelmajohtaja Miia Pitkänen Lastensuojelun Keskusliitosta.
Työryhmä kerää ja vertailee tietoa
Kuusi suurinta suomalaiskaupunkia tilastoi ja vertailee vuosittain sosiaalipalveluiden suoritteiden määrää ja kustannuksia. Raportteja laaditaan sosiaali- ja terveyspalveluista, työllistämispalveluista sekä varhaiskasvatuksesta.
Kuusikkotyöryhmän raportit yltävät aina vuoteen 2005 asti. Lastensuojelua ohjaava lainsäädäntö on kuitenkin muuttunut vuosien varrella, joten kaikki raportteihin kirjatut lukemat eivät ole vertailukelpoisia.
Kuusikkokaupunkeihin kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu.
Lähde: Kuusikko-työryhmän lastensuojelun raportit 2016–2018.