Vuoden 2020 alussa Suomeen iskeneen koronavirusepidemian leviäminen saatiin kuriin vuosi sitten keväällä voimakkaiden rajoitusten myötä. Nyt tauti vaikuttaa talttuvan hitaammin, mutta HUSin diagnostiikkajohtaja on toiveikas kesän suhteen.
Vuoden 2020 keväänä Uusimaa eristettiin muusta Suomesta tiukilla rajoituksilla. Kuluneen kevään aikana ei ole turvauduttu yhtä rajuihin rajoituksiin. Alueellisia eroja tartuntamäärissä ja ilmaantuvuusluvuissa on havaittavissa tälläkin hetkellä.
Tänä vuonna tautitilanne on tilastojen valossa viime vuotta huonompi, vaikkakin tartunnat ovat laskusuunnassa. Virusmuunnosten aiheuttamia tautiryppäitä on kuitenkin keväällä paljastunut eri puolilla maata.
Lehtonen: Merkittävin ero ovat tartunnat ympäri maata
HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on sitä mieltä, että merkittävin ero viime vuoteen on se, että viime vuonna koronaepidemia oli käytännössä rajoittunut HUS-alueelle. Nyt tartuntaryppäitä on eri puolilla maata.
– Oleellisin ero viime vuoteen nähden on, että viime keväänä epidemia pystyttiin rajoittamaan aika pitkälle tänne HUS-alueelle. Nyt tänä keväänä koronatapauksia on ollut ympäri maata. Ero varmaan tulee pitkälti siitä, että meillä on näitä HUS-alueen ulkopuolisia, varsin isojakin tartuntaketjuja ollut ja se näkyy koko maan tartuntaluvuissa, hän sanoo.
Lue lisää: Vietnamista löytyi uusi herkästi leviävä koronavirusvariantti
Hänen mielestään ero viime vuoteen ei ole HUS-alueella merkittävä, ja tartuntamäärät ovat tulleet viimeisen viikon aikana selkeästi alaspäin.
Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä on yhä suurempi kuin vuosi sitten, mutta Lehtonen ei pidä eroa merkittävänä.
Hän muistuttaa, että tehohoitoon päätyneellä potilaalla voi kestää pitkäänkin ennen kun pääsee pois sairaalasta. Kestää oma aikansa, että hoidossa olevien potilaiden määrä vähenee.
"Nollatilanteeseen" mahdollista päästä heinäkuussa
Lehtosen mukaan tartuttavammat virusvariantit voivat vaikuttaa koronatilanteeseen. Hän kuitenkin muistuttaa, että tällä tietoa rokotteet toimivat myös virusmuunnoksiin hyvin.
– Näkisin, että tilanne on saatu aika hyvin hallintaan. Kun rokotuskattavuus lisääntyy, niin todennäköisesti päästään hyvään tilanteeseen alkusyksyyn mennessä.
Lehtonen on toiveikas, että Suomessa päästäisiin kesäkuun aikana hyvään tilanteeseen ja heinäkuussa oltaisiin lähes yhtä hyvässä tilanteessa kuin vuosi sitten.
– Ei tämä tilanne yhtään mahdottomalta näytä sen suhteen, ettei päästäisi melko lähelle sitä nollatilannetta heinäkuussa tänäkin vuonna.
Aivelo: Rajoituksia osattiin purkaa ketterästi, Lehtonen ei samaa mieltä
Helsingin yliopiston evoluutiobiologi Tuomas Aivelo on esittänyt omia arvioitaan siitä, miksi epidemia saatiin hiipumaan viime keväänä.
– Viime vuonna tukahdutettiin vahingossa koko epidemia, koska viruksen leviämisen hallinnasta ei ollut paljon kokemusta. Tänä keväänä sitten ketterästi osattiin purkaa rajoituksia hybridistrategian hengessä, jolloin tartuntataso pysyy vakaampana, Aivelo kirjoittaa Twitterissä.
HUSin Lasse Lehtosen mielestä ei voida katsoa, että viime vuotta suuremmissa koronaluvuissa olisi kyse siitä, että Suomessa olisi tänä vuonna tasapainoteltu paremmin taudin tukahduttamisen ja rajoitusten mahdollisimman keveänä pitämisen välillä.
Hän on samaa mieltä Aivelon kanssa siinä, että viime vuonna tukahduttamisessa onnistuttiin hyvin. Lehtonen kuitenkin katsoo, että hallituksella oli tänä vuonna jopa kovempi pyrkimys taudin tukahduttamiseen.
Nyt taudin tukahtuminen tapahtuu Lehtosen mukaan tavoiteltua hitaammin.
"Lopullinen tukahduttamiskeino on rokotekattavuus"
Lasse Lehtonen toivoo tänä kesänä tapahtuvan tukahduttamisen lisäksi sen, että vältettäisiin viime syksyn kehitys, jossa matkailu toi maahan uuden tartuttavan virusmuodon, joka käynnisti tartunnat jälleen.
Hän kuitenkin muistuttaa, että rokotukset ovat toimineet virusmuunnoksiin hyvin.
– Lopullinen tukahduttamiskeinohan on tämä rokotekattavuus ja rokotusten tuoma suoja. Nyt, kun meillä on rokotteita hyvin saatavilla, niin tilanne on aika hyvä ja uskon, että päästään rokotteiden kautta käytännössä tukahduttamaan tämä epidemia.
Lehtonen toteaa, että oma kysymyksensä on kuitenkin se, että laajennetaanko rokotussuoja lapsiin ja nuoriin. Jos näin ei tehdä, uusia tartuntoja ja tartuntaketjuja voi olla luvassa heidän parissaan.