Koronapandemian takia hammashoitokäyntejä on siirretty valtava määrä ja nyt jonot odottavat purkamistaan. Hammaslääkäriliiton mukaan korona-aikana Suomessa on peruuntunut jo 1,8 miljoonaa hammaslääkärikäyntiä.
Peruuntuneet ajat koostuvat Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaan mukaan julkisen puolen 1,4 miljoonan ja yksityisen 0,4 miljoonan suuruisista luvuista. Tilanne on kehittynyt 2020 keväästä alkaen.
Helsingin kaupungin johtava ylihammaslääkäri, viransijainen Anni Helkiön mukaan näin suurta peruuntumissumaa ei osattu odottaa.
– Koko kiireetön hoito jouduttiin ajamaan alas ja emme pystyneet siinä epätietoisuuden tilassa hoitamaan kaikkia potilaita.
Korona vaikutti Virtomaan mukaan todella vahvasti peruuntumisten määrään, sillä suojavarusteista oli pulaa. Suunhoidossa varustautuminen on muutenkin korkealla tasolla ja korona oli uusi infektiosairaus, jonka tartuttavuudesta ei ollut varmuutta.
– Tämän takia tilanteeseen ei osattu varautua.
Helkiön mukaan koronapandemian aikana lähinnä kaikki kiireellinen hoito toteutettiin.
– Joitakin yksittäisiä kiireettömiä tapauksia hoidettiin.
Suomen maantiede on Virtomaan mukaan haastava, sillä Väestörikkailla alueilla kysyntää hammashoidolle on enemmän kuin tarjontaa. Lisäksi sairastavuutta on ollut isoilla paikkakunnilla enemmän.
– Meillä on toisenlaiset ongelmat sitten niillä alueilla, joihin on vaikea saada henkilökuntaa ja hammaslääkäreitä töihin.
Hoitoa saattaa joutua odottamaan lähes vuoden
Siitä huolimatta, että korona-ajan jonot on onnistuttu purkamaan, ovat jonot hammashoitoon Helkiön mukaan silti pitkiä. Lisäksi valtakunnallinen haaste on ollut palkata hoitajia ja tämä on suuri haaste erityisesti Helsingin seudulla.
– Koko ajan on kertynyt uutta hoidontarvetta odottamaan hoitoon pääsyä ja jonoa on edelleen.
Helsingin seudulla kiireetöntä hoitoa saattaa joutua Helkiön mukaan odottamaan jopa 10 kuukautta.
– Kiireelliseen hoitoon pääsee heti, mutta hammastarkastus Helsingin kaupungin palveluihin joutuu jonottamaan pitkäänkin.
Palveluseteli lyhentää odotusaikaa
Virtomaan mukaan asiakkaalla voi olla myös mahdollisuus hakeutua hoitoon yksityisen sektorin piiriin palvelusetelin avulla. Kuitenkin prosessi voi olla kankea ja kaipaa kehittämistä.
– Asiakkaalle tarjotaan vaihtoehtoa ottaa palveluseteli ja hakeutua näihin yksiköihin yksityiselle sektorille, jotka tätä palvelua tuottavat. Valitettavasti nämä prosessit voivat olla kankeita niin palvelun tuottajalle kuin asiakkaalle.
Virtomaan ja Helkiön mukaan palvelusetelimallissa on siis paljon kehittävää, että se olisi kannattavaa esimerkiksi palveluntuottajalle. Palvelusetelillä jonotusaika voi muuttua 10 kuukaudesta kuukauteen. Kuitenkin prosessi voi olla asiakkaalle monimutkainen, mikäli asiakkaalla ei ole resursseja esimerkiksi vertailla hoidontarjoajia.
– Palveluseteli ei ole helpoin tapa saada pavelua. Asiakkaan täytyy olla yhteydessä kuntaan, joka sitten myöntää palvelusetelin ja asiakkaan täytyy itse vertailla mihin kannattaa hakeutua hoitoon ja mikä palveluntarjoaja vastaa asiakkaan hoidon tarpeeseen, Helkiö painottaa.
Mikäli yksityisen sektorin hoito ei vastaa asiakkaan hoidon tarpeeseen, on hammaslääkäri tällöin yhteydessä kuntaan.
- Tällöin asiakas saattaa joutua palaamaan hoitoon takaisin kuntaan, mikä voi tuntua asiakkaalle monimutkaiselta prosessilta, Helkiö kertoo.
Hammaslääkäritutkinnon lakkauttaminen näkyy hammashoidon jonoissa
Hammaslääkäreitä on Virtomaan mukaan Suomessa tarpeeksi. Kuitenkin työllistyminen ei ole tasaista maantieteellisesti. Nykyään on vaikea saada ihmisiä työskentelemään kaikkialla Suomessa. Tämän takia on tärkeää, että yliopistoja on eri puolella Suomea.
– Turun ja Kuopion yliopistojen lopettaminen näkyy kuitenkin yhä hammashoidon jonoissa.
Virtomaan kertoo, että hammashoitajapulaan on vastattu muuntokoulutuksella, jossa lähihoitajia koulutetaan hammashoitajiksi. Tämä toteutetaan esimerkiksi työssä oppien.
– Lähihoitajilla on olemassa jo pohjakoulutus, joten puuttuva pätevyys pyritään paikkaamaan.
Mediassa on ollut esillä terveydenhuollon ja lähihoitajien kuormitus. Tämän takia hammashoitajan työ houkuttaa lähihoitajia.
– Työ on myös mielenkiintoista, Virtomaa kertoo.
Hammashuollon kannalta Virtomaa kehottaa ihmisiä harjaamaan hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä fluoritahnalla kaksi minuuttia kerrallaan. Myöskään hammasvälien puhdistusta ei saa unohtaa.
– Hammashoito on erittäin kustannusvaikuttavaa ja siinä on meillä suomalaisilla kirittävää. Se on ikävä sanoa näin, mutta erityisesti miehillä on asian kanssa petrattavaa.
Helkiö muistuttaa, että hammashuolto on halpaa hoitoa erityisesti näiden jonojen kannalta, jos henkilökohtaisen hammashuollon kautta saadaan lyhennettyä hoitojonoja.